Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

30.3.2006

Kisko, Ylettylä, Karan rustholli

Innostuin erään uuden kurssikaverini juuria katsellessa tutustumaan Kiskon pitäjän Ylettylän kylän Karan rusthollin omistajasukuun. Varhaisimmat maininnat löytyvät jo 1500-luvun lopulta ja Karan omistajuus kulki vuosisadasta toiseen suvun sisällä.

Vasta Christopher Karander luopui tilasta ja muutti rusthollariksi Vihdin Kirvelään vaimonsa Erika Lindenin kanssa 1830-luvun lopulla.

Karan tyttäret emännöivät mm. Viiarin Pelliä, Sortilan Ylhäistä ja Jylyn Kauppilaa. Karalle emäntiä naitiin mm. Leilän rusthollista ja Muurlan Uotilasta.

Tämän linkin takaa löytyy ns. työversio Karan jälkipolvista http://tinyurl.com/m2ts3

Korjaukset ja lisäykset aina tervetulleita!


Kuuntelussa The Peanut Butter Conspiracy : Dark On You Now

27.3.2006

Luokkakuva 1910-luvulta


Isotätini Naima Verhola syntyi 1905 ja oheisessa kuvassa on hänen luokkansa Karjalohjan kansakoulusta 1910-luvulta.

Huomaa erityisesti opettajattaren tyylikäs hattu ja opettajan syliin päässyt oppilas!



Kuuntelussa Def Leppard : Pour Some Sugar On Me

24.3.2006

Tuntemattomat valokuvassa


Uskoisin hyvin monen omistavan oheisen kaltaisia vanhoja valokuvia, joista kukaan ei enää saa selville, keitä kuvassa esiintyy.....

Tämä kuva on todennäköisesti otettu Kiskossa, Suomusjärvellä tai Karjalohjalla, mutta tätä tarkemmin sen alkuperää en ole pystynyt todentamaan.


Harmillisesti etualalla olevan naisen kasvot ovat sumentuneet. Melkoisella varmuudella etualan pariskunta on ollut talon isäntäpari ja ja keskellä seisovat mies sekä nainen jomman kumman vanhemmat. Pikkupoikaa lienee isäntäparin oma.

Taustalla häämöttävät ainakin neljät kasvot.

Kuuntelussa Ulf Lundell : Öppna Landskap

22.3.2006

Talo myyntiin

Karjalohjan Sakkolan kylän rustholli meni myyntiin syksyllä 1885.


Sanomia Turusta -lehden 25.8.1885 ilmestyneessä numeroissa julkaistiin seuraava ilmoitus:

"Tulevan syyskuun 29 päivänä kello 12 päiwällä myydään julkisella wapaaehtoisella huutokaupalla enimmän tarjoowalle paikalla Sakkolan yksinäinen rustholli Karjalohjan pitäjästä; tila on kauniilla paikalla järwen rannalla, suuruudeltaan 2/3 manttaalia, jonka maan awaruudesta sekä muista ehdoista saada likemmin tietoa huutokaupan alusta paikalla. Se, joka rusthollin huutaa, pitää kohta maksaa 500m. sen jälkeen kuin tarjomus on tullut hywäksytyksi. Karjalohjan Sakkolassa, 22 p. elokuuta 1885. Mika on Mikkelin päiwänä. J. Leman, rusthollari."

Johan Leman oli kotoisin Lohjan Karstun Joenpellosta ja oli tullut talon isännäksi naituaan Ida Saxellin, talon edellisen isännän tyttären. Tämän linkin takaa löydät Idan esipolvia http://tinyurl.com/lzbvj


Kuuntelussa Kylie Minogue : I believe in You

21.3.2006

Suutari Asteniuksen avio-ongelmat

Suomalainen Wirallinen Lehti no 107, joka ilmestyi 11.5.1886 pitää sisällään seuraavan ilmoituksen:

"Koska vaimo Ewa Justina Astenius, joulukuun 8 päivän 1884, minun tietämättä, syyttä oli kotoansa poislähtenyt, ja että tietämätöntä on missä hän nykyään oleskelee, niin kehoitan minä waimoani Ewa Justina Asteniusta, että kihlakunnan päätösten mukaan 23 päiwä syyskuuta 1885, wuoden ja yön sisällä siitä kuin tämän on julkaista, minun kanssani yhteiselämään tulemaan Härjänvatsan kylään Karjalohjan pitäjään, muuten minä menen uuteen naimiseen. Karjalohja, toukokuun 3 päivä 1886. Gabriel Johan Astenius, suutari"


Vaimo ei tullut takaisin, eikä Gabriel uhkailustaan huolimatta mennyt uudelleen naimisiin. Hän sai avioeron Evasta 21.1.1888 ja kuoli samana vuonna, toukokuun 21. päivä.

Kaivattu vaimo Eva Justina oli syntynyt 24.1.1848 Karjalohjalla ja oli ollut vihkimisen aikaan vuonna 1870 piikana Härjänvatsan Vikkaraisen talossa. Gabriel Johan oli naapuritalo Koivun muonatorppari ja myöhemmin hänet mainitaan myös suutarina.

Eva Justina oli Lohjantaipaleen kylän Prunkan talon entisen piian, Engla Johanna Lindrothin avioton tytär. Hän sai sukunimen Lindewall isäpuoleltaan, Puujärven kylän muonatorppari Johan Lindewallilta. Johan ja Engla olivat avioituneet 1.12.1850.

Gabriel Asteniuksen esipolvet löytyvät tämän linkin takaa : http://tinyurl.com/n5rdx

Kuuntelussa The Snaps : The Voice

19.3.2006

Naima ja Esteri


Tämä kuva on otettu joskus 1920-luvun lopulla. Naima ja Esteri Verhola esiintyvät siinä aikakaudelle tyypillisessä asussa.

Siskosten Naiman ja Esterin sekä heidän sodassa kuolleiden veljiensä, Kallen ja Väinön isä oli Kustaa Fredrik Verhola ja äiti Seliina Adolfiina Lindström. Perhe asui 1910-20 -luvuilla Karjalohjan Pentjärven rannalla sijainnessa torpassa, jossa mm. Tarja Halosen isoäiti on asunut samoihin aikoihin.


Kuuntelussa James Taylor : Greatest Hits

18.3.2006

Kiskon Kajalan kylä


Kiskon Kajalan kylän Kaijan talon lampuodiksi saapui vuonna 1773 muuan Abram Erkinpoika (s. 1730 - k. 1810) Pohjan pitäjän Bollstadista. Siellä hän oli toiminut myös lampuotina eli pitänyt tilastaan huolta sen omistajan lukuun. Lampuodin ja torpparin ero ei ollut suuren suuri.

Abram Erkinpojan jälkeläiset hallitsivat yhdessä vaiheessa koko Kajalan kylää siten, että vierekkäin sijainneissa Kaijan, Pakkan ja Tinon taloissa lampuoti tai hänen vaimonsa olivat keskenään serkuksia. Tarkemmin näistä kotisivuiltani
www.saunalahti.fi/varola kohdasta "Abram, Pohjan pitäjästä".

Oheinen kuva Kaijan tilakeskuksesta on otettu 1950-luvun alussa. Takana häämöttää Verholan pientila.

17.3.2006

Kotiseutukierroksia

Huomasin ilokseni, että Salon seudulla osataan tehdä muutakin kuin matkapuhelimia. Linkin http://www.salonseutu.fi/ymparisto/kotiseutukierrokset/ takaa löytyy taiten tehtyjä kotiseutukierroksia videona.

Voit tutustua vaikka Wiurilan kartanoon tai Kiskon Haapaniemen Hornien talon raunioihin.

Erinomaista työtä!


Kuuntelussa Frumious Bandersnatch : Cheshire

16.3.2006

Hautausmaat


Olen joskus askarrellut omaksi ilokseni koosteen hieman erikoisista hautausmaista. Näitä ovat mm. käytöstä poistetut hautausmaat, sotilashautausmaat ja yksityiset hautausmaat.

Otan mielelläni vastaan lisätietoja päivittääkseni tätä listaa, jonka löydät osoitteesta :

http://tinyurl.com/mashb

Maakuntajako ei välttämättä ole ajan tasalla, mutta tuskin se nyt niin vakava ongelma on. Korjailen ehtiessäni.

Oheinen kuva on otettu vuonna 2002 Karjalohjan Pyhän Ristin hautausmaalta, joka sijaitsee lähes vasta päätä kunnan keskustassa olevaa huoltoasemaa.



kuuntelussa : Moody Blues : Candle of Life

15.3.2006

Kuolinilmoitus


Myös toinen isoenoni, Väinö Verhola kaatui jatkosodassa. Hänen kohtalokseen tulivat Kiestingin taistelut elokuussa 1941. Väinö kuoli Kuusamon kenttäsairaalassa 12. päivä elokuuta.

Kiestingin taisteluista on tehty kirjojakin. Nettiosoitteesta http://koti.mbnet.fi/smikkeli/sotarintama.html löytyy selvitys tämän hyökkäysvaiheen taisteluista.

Kallelta ja Väinöltä jäi kaksi siskoa, joista kumpikaan ei tulevina vuosina halunnut puhua veljiensä kuolemasta. Perheen isä ja äiti olivat kuolleet 1930 ja 1934, joten he olivat täysorpoja monessakin mielessä.

14.3.2006

Luokkakuva

Oheinen luokkakuva on otettu Karjalohjalla. Ylärivissä oleva isoenoni Kalle (Karl Kustaa) oli syntynyt vuonna 1909, joten kuva lienee 1920-luvun alusta.

Kalle joutui jatkosodan aikaan vihollisen vangiksi partioretkellä Aunuksen Levinassa 29.8.1941 ja kuoli vatsatautiin Karagandan sotavankileirillä nro 99, Spasskin asutuskeskuksessa, nykyisessä Kazakstanissa 23.2.1942.

Osoitteessa http://www.spassk7099.de on esittely tästä pahamaineisesta leiristä.

Yleisradion nettisivuilla julkaistu "sotavangit" -projekti kertoo Aleksander Borodavkin -nimisen henkilön kertoneen Kallesta seuraavaa;

"Oli melkein koko vankeusajan sairaalassa, kunnes kevättalvella 1942 kuoli sairastettuaan kovan ripulin ja vesipöhön; oli Petroskoissa sotavankina vielä alkusyksystä 1941."

13.3.2006

Ongelmakohdat

Ennen pitkää esivanhempain etsiskelyssä törmää henkilöihin, joille ei näennäisestä helppoudesta huolimatta löydy syntyperää. Itselläni yksi näistä on sotilas Mikko (Michel) Ahlberg nykyisen Kuusjoen kunnan alueelta.

Tiedän Mikosta jopa hänen pituutensa - katselmuskirjoissa kerrotaan hyvin tarkkoja tietoja ja niinpä esi-isästäni mainitaan;

28.3.1792 Uskela, Diskarla No 101, Michel Ahlberg, otettu palvelukseen 31.5.1791, ikä 27 vuotta, paikalla (Turun Läänin jalkaväkirykmentin värväysluettelo vuodelta 1792)

ja edelleen;

Uskelan Diskarlan no 101 sotamies Mikko Ahlberg, syntynyt Uskelassa, 25-vuotias, kunnostautunut palveluksessa, oli läsnä ja hyväksyttiin (pääkatselmusrulla vuodelta 1795)


Rippikirjoissa ei missään vaiheessa ole Mikon patronyymiä (isän nimeä) eikä hänen kuolemaansa ole Perttelin haudattujen luettelossa. Aulis Ojan Perttelin historiassa hänen kerrotaan kuitenkin kuolleen Suomen Sodan aikana vuonna 1809.

Ehkä joku ohikulkeva blogini lukija osaisi neuvoa, mistä Mikon saattaisin löytää. Hänen puolisonsa oli Kanungin kylästä kotoisin ollut Leena Simontytär. Lisätietoja kotisivuiltani kohdasta "Mikko Ahlberg".

12.3.2006

Nautelankoski Liedossa


Mitä mainion retkeilykohde koko perheelle. Kosken ympärillä kiertää luontopolku opastetauluineen. Maastossa voi nähdä jäänteitä vaikkapa vanhoista myllykivistä!


Lisätietoja www.nautelankoski.net



Kuuntelussa The Doors : Roadhouse Blues

11.3.2006

Pelander Gustaf


Oheinen kuva on Säkylän hautausmaalta, josta pongasin erään kirkkoherran muistokiven.

Yliopistomatrikkeli kertoo hänestä seuraavaa;

Syntynyt Somerolla 25.5.1784. Vht: torppari Someron Härkälässä Klemet Klemetsson ja N.N. Ylioppilas Turussa 14.4.1809 [Pelander] Gust. Tavast. _ 974. Hämäläisen osakunnan jäsen 14.4.1809 [MDCCCIX] April. XIV Gustafvus Pelander natus d XXV Maji A. 1784 Patre Clemeto Clemetis filio inqvilino praedii Harkälä in Ecclesia Someroënsis Prestvigd i Åbo stift år 1811. Kapellan i Kjulo och Säkyla 1827. Vice Pastor 1837. Todistus ordinaation hakemista varten registratuurassa 16.12.1811 (todistus on nähtävästi annettu Gustaf Pelanderille, vaikka siihen on kirjattu toisen ylioppilaan henkilötiedot: Fredric Wilhelm Palander Borealis, student den 14. Junii 1804.). Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 18.12.1811. — Merimaskun vt. kappalainen 1811, vakinainen 1820. Köyliön ja Säkylän kappalainen 1827. Varapastori 1837. † 13.9.1857.
Pso: 1:o 1816 Anna Fredrika Björkqvist († 1834); 2:o 1835 Karolina Elisabet Bergbom tämän 2. avioliitossa († 1850); 3:o 1856 Johanna Katarina Eklund († 1900).




Kuuntelussa New Riders of Purple Sage : Dirty Business

7.3.2006

Matkoilla


Matkalla on aina kiva olla ja niinpä vietänkin loppuviikon maailmalla.

Tässä vieressä kuva Tarvasjoen ystävyyskunnan, Viron Novan pitäjän hautausmaalla olevasta sankarivainajien muistomerkistä.


Vietin ihanat neljä päivää viime vuoden elokuussa Novassa tyttäreni luokkaretken valvojana.

Kirkkojen puuveistokset


Tuntuu oudolta ajatella, että harmaakivikirkkojemme keskiaikaisesta sisustuksesta lähes ainoina ovat jäljellä vaatimattomat puuveistokset.

Ne eivät ehkä taidokkuudessaan kilpaile antiikin marmoriveistosten tai renenssanssitaitelijoiden luomusten kanssa, mutta niiden koruttomuudessa on jotain selittämättömän kiehtovaa.


Oheinen kuvani on Tenholan kirkosta. Kuvaavaa on, että Tenholan kirkkoa esittelevillä nettisivuilla http://www.enksf.fi/tenalaforsamling/kyrkan.htm ei mainita lainkaan tätä taideteosta.

Sivuilta löytyy toisaalta osio, jossa kerrotaan tiedot eilen mainitsemistani vaakunoista :)

Kuuntelussa Shake Senora : Redemption Song




6.3.2006

Tenholan kirkosta


Tenholan kirkko on siinä mielessä ainutlaatuinen, että sen suojissa on säilynyt merkittävä kokoelma vanhoja aatelisvaakunoita, kaikkiaan 25 kpl. Keskiajan kivikirkkona paikka on muutoinkin uljas. Lisäksi kellotapulissa on Manner-Suomen vanhin kirkonkello 1100-luvulta.

Arvid Eriksson Stålarm laitatti ohessa kuvaamani kiven vaimonsa, Elinin muistolle tämän kuoltua 1603. Muistokivi saattaa olla jopa koko Suomen arvokkain. Arvid Stålarm (k. 1620) omisti Lindön tilan Tenholassa ja Elin (1553-1603) taasen oli Herman Flemingin tytär.


Kuuntelussa Moby Grape : Bitter Wind

4.3.2006

Rungius ja Keminmaan muumio


Kiitos Susannalle kattavista tiedoista koskien mm. Loimaan Rungiusten kytköksiä Keminmaan muumioon. Jaa mihin muumioon? Katsoppa tästähttp://www.romppainen.net/KeminmaanMuumio.htm

Elinaikanaan kirkkoherra Rungiuksen kerrotaan sanoneen: ”Jos minun sanani eivät ole tosia, niin ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat tosia, niin se ei mätäne”.

Totta vai tarua? En ota kantaa, täytyy käydä joku päivä itse katsomassa!




3.3.2006

Wellingk

Kiitos taas kerran U. Leppäselle! Sain häneltä upean koosteen Wellingk-suvusta, joka kuuluu yhteisiin esivanhempiimme.

Suku on ns. Baltian aatelia. Hauskimpiin yksityiskohtiin omien esivanhempieni tarinoissa kuuluvat Lohjan Laakspohjan Otto Wellingkin puolison, Catarina von Cappelin taistelut Anna Langin kanssa kirkon istumajärjestyksestä. Heikki Ylikangas on Lohjan Historia 1 -teoksessa kuvannut tapahtumia ja kertoo rouvien yltyneen käyttämään toisistaan mm. nimitystä "noita-akka".

Netistä löytyy myös Esa A. Reimanin suomentamina pari mielenkiintoista dokumenttia hieman varhemmista Wellingk-sukupolvista : http://personal.inet.fi/koti/ear/

Kannattaa tutustua!

2.3.2006

Karjalohjan salaisuuksia

Hagelbergien sukukokoontuminen ensi elokuussa, parin vuoden tauon jälkeen.

Mukavaa.... Toiminta on täysin epävirallisella tuttavuuspohjalla ja tuntuu raikkaalta.

Vielä kun saisi selville heidän kantatilansa, Karjalohjan Lohjantaipaleen Hakalan talon alkuaikojen salaisuudet ja yhteydet mm. viereisen Ylhäisten rusthollin Kareen/Karell -sukuun. Pitäjän rippikirjat 1600-1700-lukujen vaihteesta ovat erittäin puuttelliset asian ratkaisemisen kannalta.

Jos joku tietää, tunnistaa näitä nimiä ja paikkoja, niin otan mielelläni lisätietoja vastaan´.

1.3.2006

Upeaa kulttuurityötä

http://sukutilat.sarka.fi

Klikkaa itsesi tuonne ja löydä suomalaisia sukutiloja. Kertakaikkisen upeaa kulttuurityötä. Nuo alkuperäiset kirjat ovat nimittäin jo vuosikymmeniä sitten muuttuneet niin harvinaisiksi, että normaali sukankuluttaja ei niitä mistään saa ostettua (ainakaan kohtuuhintaan).

Kun lisäksi on kuvatkin digitoitu, niin minä ainakin kumarran syvään tekijöiden edessä. Käyttöliittymäkin tuntui toimivan oikein näppärästi.

Löysin lähes välittömästi itselleni kokonaan uusia tietoja :)

Nettiystävien apu

Pitkin matkaa olen huomannut, miten mahdottoman ystävällisiä sukututkijoita/harrastelijoita maailmasta löytyy. Olen saanut pyyteetöntä apua ties kuinka monelta eri taholta.

Viimeksi tänään "Helena" lähetti muutamia skannattuja sivuja koskien Jägerhorn af Storby- ja Wellingk-sukuja. Erityisesti tuo Wellingk-suku on jännittävä, koska sen esipolvia voidaan seurata huomattavan pitkälle; Esa A. Reiman on julkaissut kotisivuillaan erittäin arvokkaan tekstin:

http://personal.inet.fi/koti/ear/

Kannattaa ehdottomasti tutustua!

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...