Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

30.7.2006

Lisää Piikkiön kirkkomaan haudoistsa

Kirkkoherra ja rovasti Abraham Nils Stolpen rautaristi on konservoitu jossain välissä. Ylioppilasmatrikkeli kertoo hänestä seuraavaa:

* Isossakyrössä 26.7.1788. Vht: Isonkyrön nimismies Johan Stolpe († 1812) ja Anna Elisabet Hane. Vaasan triviaalikoulun oppilas 5.9.1796 – 11.12.1805. Ylioppilas Turussa 5.2.1806 [Stolpe] Abr. Nicol. Ostrob. _ 930. Pohjalaisen osakunnan jäsen 15.2.1806 [1806] Abrahamus Nicolaus Stolpe die XV Februarii. Natus XXVI die Julii 1788. Prest 1811. Pædagog i Torneå 1816; Apologist vid Wasa Trivial Schola 1821; Tagit Pastoral-examen 1830 med approbatur cum laude. Kyrkoherde i Piikkis 1834. Prost 1843. Sacri ministerii candidat (1811). Todistus ordinaation hakemista varten registratuurassa 16.12.1811. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 18.12.1811. — Vähänkyrön kirkkoherran apulainen 1811. Tornion pedagogi 1816. Vaasan triviaalikoulun apologista 1821. Piikkiön kirkkoherra 1834. Rovasti 1844. † Piikkiössä 6.1.1863.

Pso: 1:o 1817 Ebba Kristina Forsman († 1834); 2:o 1836 Maria Elisabet Sjöstedt († 1877).

Appi: Vähänkyrön kirkkoherra Johan Forsman 9384 (yo 1776, † 1818).

Poika: Tampereen reaalikoulun rehtori Johan Stolpe 16736 (yo 1849, † 1901).

Lanko: eksegetiikan professori, FM ja TK Karl Gustaf Sjöstedt 13288 (yo 1819, † 1834).

Haartmanien perhehaudan aitauksessa on kolme muistomerkkiä, joista merkittävin lienee C. D. von Haartmanin kivi.



Carl Daniel von Haartmanin vanhemmat olivat Turun Yliopiston lääketieteen professori Gabriel Eric Haartman ja vaimonsa Fredrika Lovisa von Mells. Yliopistomatrikkelin teksti hänestä on todella pitkä:

* Turussa (ruots. seurak.) 5.5.1792. Vht: lääketieteen professori, senaattori, LT Gabriel Erik Haartman, aatel. 1810 von Haartman 9020 (yo 1771, † 1815) ja hänen 1. puolisonsa Fredrika Lovisa von Mell. Ylioppilas Turussa 4.6.1805 [Haartman] Car. Dan., Ab., _ 923. Todistus Uppsalan yliopistoon siirtymistä varten registratuurassa 12.7.1806. Ylioppilas Uppsalassa 27.9.1806 Carl Daniel Haartman Aboensis (* 1792) [Ambo fratres cives antea Acad. Aboënsis Moderatore utuntur præcl. Mag. Pipping. Posterior ob prætextatam ætatem adhuc injuratus. D:nus Mag. Pipping et discipuli Albo Facultatis inscripti sunt d. 15 Dec. 1806 Decano Landerbeck.]. Matkapassi Kemiöön matkustamista varten 14.4.1808. Respondentti Uppsalassa 15.6.1811 pro exercitio, pr. lääket. ja kasvit. prof. Carl Peter Thunberg. Turkulaisen (yhd.) osakunnan perustajajäsen 1813, aiemmin vanhan Turkulaisen osakunnan jäsen 5/6 1805. Carl von Haartman 5/5 1792. Phil. Doctor 1815. Medicinae Doctor 1817. Utnämnd General Directeur för Medic. verket i Finland 1836. Professor i Chirurg. och Barnförlossningskonsten 1833–1838. (Curator för Åbo nation 1819–1825. Stadsphysicus i Åbo). FK 13.5.1813. LK 29.11.1814. Respondentti 9.1815 pro gradu, pr. Johan Gadolin 9305. FM 13.10.1815. Tieteellinen matka Ruotsin, Tanskan, Saksan, Hollannin ja Ranskan kautta Englantiin ja Skotlantiin, lääketieteellisiin kouluihin tutustumista varten, 1815–16. LL Turussa 11.11.1816. Respondentti 15.3.1817 pro doctoratu, pr. Johan Agapetus Törngren 10991. LT 6.11.1817. Preeses 29.9.1833 pro munere. Riemumaisteri 31.5.1869. — Turkulaisen osakunnan kunniajäsen (1818), kuraattori 1819–25. — Pietarilaisen Abouchoffin hospitaalin vt. lääkemääräysten antaja 1814–15. Turun kaupunginlääkäri 1817. Turun akatemian (Aleksanterin yliopiston) kirurgian ja synnytysopin apulainen 1818. Professorin arvonimi 1830. Kirurgian ja synnytysopin professori 1833, ero 1838. Samalla Turun kehruuhuoneen lääkäri 1818, lääninlasaretin lääkäri 1824, keskusrokotevaraston esimies s.v., Turun synnytyssairaalan lääkäri 1825, Kupittaan kolerahospitaalin lääkäri 1831 ja Kupittaan terveyslähteen intendentti 1819–33. Lääkintöylihallituksen vt. päätirehtööri 1833, vakinainen 1836, ero 1855. Houruinhoidon johtokunnan jäsen 1840. Valtioneuvos 1842. † Piikkiössä 15.8.1877.

Pso: 1:o 1818 Maria Helena Rosina Franzén († 1840); 2:o 1843 Juliana Sofia Ramsay († 1858); 3:o 1860 Emilia Teodora Westzynthius († 1906).



Appi: Härnösandin piispa, FM ja TT Frans Mikael Franzén
10162 (yo 1785, † 1847).
Appi: senaatin esittelijäsihteeri, FM ja TT Karl Gabriel Westzynthius
11333 (yo 1799, † 1853).
Poika: keisarinnan henkilääkäri, salaneuvos, FM ja LKT Karl Frans Gabriel von Haartman
15448 (yo 1836, † 1888).
Poika: Hangon tullinhoitaja, hovineuvos Frans von Haartman
16702 (yo 1849, † 1900).
Vävy: Oulun läänin kuvernööri Alexander Lavonius
13078 (yo 1817, † 1875).
Vävy: senaatin oikeusosaston varapuheenjohtaja, vapaaherra, FM ja MOK Otto Reinhold af Schultén
13316 (yo 1819, † 1884).
Vävy: lääninsihteeri Arvid Gabriel Haartman
13573 (yo 1821, † 1855).
Vävy: senaattori, vapaaherra Johan August von Born
14893 (yo 1832, † 1878).
Vävy: hovioikeudenneuvos Gregorius Gummerus
15814 (yo 1840, † 1881).


Tekstissä esiintyvät numerot ovat ylioppilasmatrikkelin henkilönumeroita.


Löytöjä Piikkiön kirkkomaalta


Otteljana Mathilda Rehbinderin vanhemmat olivat paroni Berndt Otto Rehbinder ja vaimonsa, vapaaherratar Ulrica Jacobina (Jacquette) af Forselles. Hän syntyi Pernajan Sarvilahden kartanossa. Everstiluutnantti ja vapaaherra Berndt Otto ja Ulrica oli vihitty 25.7.1823 Loviisassa, jonne sulhanen oli saapunut Vehmaalta.

Otteljanan veli Sten Otto oli naimisissa Ida Charlotta Bremerin kanssa. Otteljanan puoliso oli taasen Viktor Zebor Bremer, Ida Charlottan isä! Viktor Zebor oli Teijon tehtaan vuokraaja ja omistaja, mutta teki vararikon 1858. Asui loppuelämänsä Mietoisissa. Viktorin isä oli ollut Teijon patruuna Robert Bremer ja Robertin isä saman tehtaan patruuna Josef Bremer.

Ulrica Jacquette af Forsellesin vanhemmat olivat Sarvisalon omistaja Jacob af F. ja vaimonsa Margareta Charlotta Carlskjöld.



28.7.2006

Kuka oli Einar Swan

Ruotsalainen Sven Bjerstedt on tehnyt taannoin hienon työn esitellessään amerikkalaisen jazz-muusikon, Einar Swanin tarinan.

Einar Swan eli vuosina 1903-1940 ja sävelsi mm. Louis Armstrongin, Billie Holidayn ja Frank Sinatran versioiman evergreenin, "When Your Lover Has Gone".

Jännittävästi Einar oli sukua myös allekirjoittaneelle; hänen äitinsä vanhemmat olivat Enok Vilhelm Kaaponpoika Paltta ja vaimonsa Ulla Miina Erkintytär Kosken Tl pitäjäsä, Varsinais-Suomesta. Heidän tyttärensä Edla Maria Aaltonen työskenteli 1890-luvulla helsinkiläisessä hattukaupassa ja lähti lopulta siirtolaiseksi Amerikkaan elokuussa 1900.


Ehdottomasti lukemisen arvoinen, tosin englanninkielinen tarina Einarista löytyy osoitteesta http://sfhs.eget.net/portal eli blogini linkkivinkeistä löytyvän The Swedish-Finn Historical Societyn sivuilta.


Kuuntelussa Molly Hatchett : Whiskey Man

25.7.2006

Tarvasjoen Kotiseutuyhdistys

Lisäsin linkkilistaani Tarvasjoen Kotiseutuyhdistyksen kotisivut.

Olen itse mukana toiminnassa ja askartelin omaksi ilokseni yhdistyksellemme pienen tiedotuskanavan nettiin. Ajan salliessa yritän lisäillä ao. sivuille myös Tarvasjokea koskevaa sukututkimusaineistoa, esimerkiksi isäntäluetteloita.


Kuuntelussa Ozzy Osbourne : Mr. Crowley - kitarassa aivan liian nuorena onnettomuudessa kuollut Randy Rhoads....

24.7.2006

Hagelbergien sukukokous

Karjalohjan Lohjantaipaleen kylän Hakalan talosta kotoisin olleen Henrik Hagelbergin (s. 1730) ja vaimonsa Johanna Rautellin (s. 1750) jälkeläisten neljäs yhteiskokoontuminen järjestetään Siuntion Pikkalan Borgvikin nuorisotalolla 19.8.2006 klo 13.00 alkaen.

Luvassa on nautittavaa yhdessäoloa, ruokailua, kahvittelua ja tietysti esitelmiä sukututkimuksen tiimoilta.

Ilmoittautumisaika on jo umpeutunut, mutta jos haluat mukaan niin ota välittömästi blogin ylläpitäjään yhteyttä!

21.7.2006

Rovasti Henrik Ahlgren ja muita julkkiksia menneiltä ajoilta



Oheisen linkin takaa löytyy harjoitusversio eräästä projektistani, jossa on tarkoitus esitellä asuinkuntani lähiseudun kirkkomailta löytyviä mielenkiintoisia hautakiviä ja niihin liittyviä henkilöitä.

Ensimmäisenä on vuorossa Paimio, josta on jatkossa tulossa lisääkin materiaalia.

http://koti.mbnet.fi/warelius/paimio


Pääset takaisin blogisivulleni selaimesi "back" / "edellinen" -näppäimellä.



Kuuntelussa Abba : The Winner Takes It All

20.7.2006

Hoitamattomia ja hoidettuja hautoja Marttilassa




Seurakunnissa on tapana, että haudat otetaan uudestaan käyttöön ellei niitä ole hoidettu asianmukaisesti. Uusiokäyttöön pakottaa tietysti myös aivan käytännön syytkin eli tilanpuute. Lisäksi kautta historian on samalla paikalle saatettu haudata useita henkilöitä - ilman sukulaisuuttakin.

Silti tuntuu omituiselta, että Marttilan seurakunta on "ulosliputtanut" myös omien työntekijöidensä hautoja.

Gustaf Grandström syntyi Maskussa 13.10.1823. Hänen isänsä oli Auran kappalainen Gustaf G. ja äitinsä Justina Wilen. Hän tuli ylioppilaaksi Helsingissä 22.6.1848 arvosanalla laudatur.
Kahden vuoden päästä 18.12.1850 hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa. Gustaf oli pappina Perniössä ja Liedossa, kunnes hänestä tuli Marttilan pitäjänapulainen 1854, kappalainen 1865 ja varapastori samana vuonna.

Hän kuoli Marttilassa 3.1.1868 ja lepää tämän vakaatasossa olevan kiven alla.
Tekstit kivestä ovat jo melkein kadonneet.



Olisi mielestäni seurakunnan arvolle sopivaa jopa kunnostaa herra Grandströmin hauta ja hoitaa sitä kiitollisuutena seurakunnan hyväksi tehdystä työstä.

Kirkkomaalta löytyi runsaasti muitakin kohta käytöstä poistuvia hautoja. Olen kuvannut niistä suurimman osan ja aion jatkaa projektia kunnes kaikki on dokumentoitu. Vanhin havaitsemani syntymäaika oli erään Christina Fahlbergin kivessä. Hän oli syntynyt 1797 ja kuollut 1865.

Marttilan kirkkoherran ja rovastin, suomenkielisen runoilijan, Jakob Zidenin vaimo oli muuan Kristina Elisabet Fahlberg (vih. 1780, k. 1821). He molemmat olivat asuneet Jomalan Pappilassa Ahvenanmaalla vihkimisen aikaan. Jakobin isä oli Jomalan kirkkoherra.

Ilmeisesti Christina Fahlbergilla on joku yhteys tähän hieman vanhempaan kaimaansa, mutta toistaiseksi en tätä asia ole pystynyt selvittämään.





Marttilan seurakunta on muutoin hoitanut kirkkomaan esimerkillisesti. Eräitä takorautaristejä on kunnostettu ja sijoitettu kirkon vierelle. Samoin "muualle haudattujen muistolle" -paikka on ympäröity kolmella, jo ajan patinoimalla ristillä. Kirkko itsessään on äskettäin saneerattu ja yksi vanhan Härkätien kauneimmista paikoista.

19.7.2006

Härkätietä

Turusta Hämeenlinnaan johtavaa Härkätietä pidetään yhtenä vanhimmista suomalaisista yleisistä liikenneväylistä. Aivan kaikki tutkimukset eivät ole tästä yksimielisiä, mutta joka tapauksessa mainittu tie on erinomainen valinta matkakohteeksi.

Nykyinen 10-tie eli kaupunkien välinen valtatie jättää piiloon kaikki vanhan tienvarren kiehtovimmat aarteet.

Lupaan tarjota paikallisella huoltoasemalla kahvit sille, joka ensimmäisenä kertoo mistä oheiset kuvat tarkalleen on otettu - Härkätien varrelta toki, mutta mistä?

Kuuntelussa Khaled & Cheb Mami : Haoulou

18.7.2006

Yhteensattumia

Hämmästyttäviä yhteensattumia;


1) Lomamatkalla Jyväskylässä asun Vanhan Hautausmaan vieressä ja siellä kävellessä tulee kuvattua muutamia vanhimmista haudoista. Eräs niistä on Fredrik Wilhelm Bouchtin rautainen risti. Kuvan laatu oli niin heikko, että harkitsin jo sen deletoimista. Päätin kuitenkin lyhyesti katsoa ao. herran taustoja.


2) Greger Nyström kertoo suku-postituslistalla Myrskylän kirkkomaalla olevasta hautakivestä, jonka alla makaa Maria Elisabet Tallqvist (1763-1847). Hänen asui kuollessaan tyttärensä Ulrika Dahlströmin luona Myrskylässä. Ulrika puoliso oli Carl Johan Erik Reis. Maria Elisabetin puoliso oli Johan Dahlström ja he asuivat Nummella.


3) Maria Elisabet Tallqvistilla oli kolmesta avioliitostaan yhteensä seitsemän lasta, joista kahden vaiheita olin ennalta selvitellyt. Kaikki nämä lapset olivat syntyneet Nummen pitäjässä Uudellamaalla.


4) Fredrik Wilhelm Bouchtin syntyperää tutkiessani (ilmeni, että hän oli kotoisin Hollolasta), törmäsin hänen kaimaansa, Tuusulassa vuonna 1818 syntyneeseen Fredrik Wilhelm Bouchtiin. Hänen äitinsä oli tutun kuuloinen Maria Dahlström. Tuusulan muuttaneista selvisi nopeasti, että Maria Dahlström tuli paikkakunnalle Nummelta.


Lopputulos;


Sattumalta kuvaamaani hautamerkki Jyväskylässä johdatti minut taas yhteen uuteen Tallqvistien jälkipolvilinjaan, mutta vain sen takia, että Greger Nyström oli sattumalta päättänyt juuri samalla viikolla kertoa tuosta Myrskylän hautakivestä. Muuten en olisi muistanut tuota herra Dahlströmin ja Maria Elisabet Tallqvistin jälkeläisjoukkoa.
Sukututkimuksessa tapahtuu aina välillä kummia juttuja!

Arkeologisia kaivauksia Turussa

Turun Tuomiokirkon ympäristössä jatketaan viime kesänä aloitettujan kaivauksia, joilla kartoitetaan kaupungin varhaista historiaa. Kaivaukset ovat tehdään taivasalla, joten kaikilla kiinnostuneilla on tilaisuus tutustua niihin. Lisäksi maakuntamuseo järjestää alueella opastettuja kiertokäyntejä kesän aikana.

Tarkempia tietoja tästä kaikkiaan kolmivuotisesta projektista saa mm. Turun kaupungin internet-sivuilta osoitteesta http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=29573&nodeid=4910


Oheisista kuvista kannattaa huomioida maan kerrostuneisuus - maakuntamuseo julkaissee tulevaisuudessa tutkimustuloksensa kirjallisessa muodossa, mutta siihen saattaa luonnollisesti mennä aikaa melkoisesti.

Kuuntelussa Abba : Super Trouper

16.7.2006

Vaasan Vanha Kirkko



Vaasan Vanhan Kirkon raunioiden sisältä löytyy kaksi suurikokoista hautakiveä. Toisen tekstiä en pysty lukemaan kuin pieneltä osin ja toisenkin tulkinnan kanssa on haasteita.

En ole toistaiseksi löytänyt kirjallisuutta, jossa kerrottaisiin näiden kahden paaden alle haudattujen ihmisten henkilöllisyys.


Ikävintä kirkon raunioilla oli se, että ne näyttävät muodostuneen yleiseksi kaljoittelupaikaksi. Arvokas miljöö on töhritty ja tahrittu tehokkaasti.

Paikalle on kuitenkin haudattu esivanhempiamme usean sadan vuoden ajan, joten tietty hartaus kannattaisi pitää mielessä raunioilla astellessa.

8.7.2006

Auran kirkko



Auran kirkko sijaitsee viitisen kilometriä Turkuun päin nykyisestä keskustaajamasta, vanhan Tampereen tien varrella. Mainittu tie itsessään on melkoinen kulttuurinähtävyys, siksi paljon sitä kulkeva näkee erittäin vanhoja pihapiirejä.

Auran hautausmaalta ei löydy erityisen vanhoja muistokiviä, mutta ainakin takorautaristit on säilytetty siirtämällä ne yhtenäiseen ryhmään.

Kirkkoa ja sen ympärille leviävää hautausmaata kiertää kiviaita, joka on portinpielessä olevan kaiverruksen mukaan 1870-luvulta.

7.7.2006

Liedon kirkkomaalta







Liedossa sijaitsee yksi monista harmaakivikirkoistamme. 1990-luvun tutkimusten (Markku Hiekkanen) perusteella kirkon runkohuone on tehty vuosien 1500-1530 välisenä aikana. Toisin sanoen ikää on kertynyt pyöreät 500 vuotta.

Keskiaikaisesta sisustuksesta ja koristelusta ei juuri ole jälkiä. Tosin sakariston oven suussa on pieni koristekiemuran jäänne (kuva ohessa). Kirkossa on ollut lähes kolmekymmentä puuveistosta, mutta viittä lukuunottamatta ne ovat nykyisin esillä Turun Linnan kokoelmissa.

Kirkon yhteydessä olevalla hautausmaalle ei perusteta enää uusia hautapaikkoja, vain sukuhaudat ovat käytössä.

Yksi vanhimpia kivä on turkulaisen kirjanpainajan ja kirjakaupppiaan, Christian Ludvig Hjeltin puolison, Hedvig Lovisa Chytraeuksen hautakivi. Hedvigin isä puolestaan oli Turun tuomiokapitulin notaari Henrik C.

Hautausmaalta löytyy myös Esteri ja Mauno Vanhalinnan haudat. Vanhalinnat lahjoittivat Vanhalinnan linnavuoren alapuolella sijaitsevan tilansa Turun Yliopistolle 1950 -luvulla. Tästä upeasta paikasta lisätietoja osoitteesta http://vanhalinna.utu.fi/


Kuuntelussa Steeleye Span : The Elf Knight

6.7.2006

Paimion hautausmaalta


Paimion seurakunta on oivaltanut vanhojen hautamerkkien arvon.
Takorautaiset, erittäin kauniit suomalaisen käsityön näytteet, on
siirretty kirkkomaan kuusiaidan viereen riviin. Ne sijaitsevat kirkon
pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä, mikä osaltaan korostaa niiden
merkitystä.

1.7.2006

Tarvasjoen hautausmaalta

Tarvasjoen seurakunta on viime vuosina kunnostautunut erinomaisella tavalla vanhan kulttuuriperinnön vaalimisessa.

Krimin sodan aikainen, venäläinen sotilashautausmaa kunnostettiin muutama vuosi sitten yhdessä kunnan kanssa. Samalla paikka sai asianmukaisen opastaulun. Venäläisten sairauteen kuolleiden sotilaiden viimeinen leposija on Härkätien varrella, Tarvashovin vapaa-ajankeskuksen alapuolella.


Kirkon parkkipaikalla voi yhä nähdä kiviaidassa riimuja, joihin hevoset aikoinaan kiinnitettiin kirkonmenojen ajaksi.

Sokerina pohjalla on useiden 1800-luvulta peräisin olevien takorautaisten hautamuistomerkkien kunnostus. Eräs niistä on jopa siirretty taannoin vihitylle hautausmaan laajennusosalle. Useimmissa seurakunnissa vanhat hautamerkit tuntuvat olevan ongelmajätettä, mutta toisinkin voi siis olla.


Kuuntelussa Lynyrd Skynyrd : Simple Man












Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...