Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

29.9.2006

Ida Wikström

Ida Josefa Efraimintytär Wikström syntyi Suomusjärven Laidikkeen kylän Sipilän talon torpassa. Hänen isänsä oli syntynyt Sammatin Kiikalan kylän Ali-Kottarin talon Nummen torpassa ja mennyt vuonna 1864 naimisiin Stina Ulrika Eliaksentyttären kanssa.

Ida Josefa meni heinäkuussa 1901 naimisiin niin ikään Suomusjärvellä syntyneen Juho Wendelinin kanssa. Juho isä oli Petter W. Laidikkeen kylän Jussilan talon Nummenpään torpasta ja äiti Ulrika Renvall Kiikalasta.

Ida ja Juho jäivät lapsettomiksi. Taustalla saattaa olla heidän läheinen sukulaisuutensa. Petter Wendelin ja Stina Ulrika Eliaksentytär olivat nimittäin sisaruksia. Näin Ida ja Juho olivat keskenään serkuksia.

Heidän kasvattilapsekseen tuli vuonna 1913 isoisäni Sulo Vuorela.

Erittäin mielenkiintoiseksi tämän pariskunnan tekee se seikka, että molemmat olivat kaukaista sukua Sulon tulevalle vaimolle, Esteri Verholalle. Näin pienet ovat piirit tällä seudulla.

Joskus 1900-luvun alkupuolella Ida teetätti tämän potretin!

27.9.2006

Kirkkoherra Olof Elgfooth

Olof "Hirvenjalka" on eräs kaukaisista pappisesi-isistäni.

Käytti nuorempana myös sukunimeä Attorpius. Syntyi Ruotsin Vadsbossa, ehkä Fredsbergin alueella, Länsi-Göötanmaalla. Isä oli nimeltään Michael Börjesson (kallas "väl förfaren i krigstjänst").

Olof opiskeli Dorpatissa (Olaus Michaelis Westro-Gothus) 27.9.1639. dep. 24.9.1639 och stip. 1640-43, resp. 19.10.1644 (Olaus Michael), orator 6.7.1642 och 27.3.1645 (nimellä Attorpius).

Nimellä Olaus Michaelis Elgfooth Gubanitsin kirkkoherra 1647-57, ilmeisesti myös eversti Frans von Knorringin rykmentin pastori. Ded. diss i Dorpat 22.12.1654 och kyrkoherre i Duderhof cirka 1659, var i ämbetet från 25.1.1661 och siuklig 1666.

Julkaisi "Oratio de minsterio ecclesiastico. Dorpati 1642. In octo libros Physices Aristotelis - sive de naturali auscultatione disp. XVII in cap. 7 lib 11 a textu 67 usque ad finem cap. Dorpati 1644 (praeses Johannes Erici Strengnensis) Oratio de bello. Dorpati 1645.


26.9.2006

26.09.1902

Tasan 104 vuotta sitten syntyi Sammatin Myllykylän Isopousulla tytär kyläsuutari Henrik Fabian Enqvistille ja hänen vaimolleen Ida Maria Lehtiölle. Kasteessa tytär sai nimen Ida Emilia.

Kyläsuutarimme oli syntynyt 1860 samaisen Myllykylän Arvelan talon torpassa. Puoliso Ida Maria oli kotoisin Perttelistä, mutta vihkimisen aikaan hän työskenteli palvelijana Leikkilän kylän Kroulan talossa. Valitettavasti en ole tietoinen Ida Emilian myöhemmistä elämänvaiheista....


25.9.2006

Tarja Halosen esivanhempia

Muutama vuosi sitten julkaistiin esitys Tarja Halosen esivanhemmista aina 1800-luvun alkupuolelle saakka.

Oheisessa taulustossa on hieman lisää tietoja hänen äitinsä esipolvista, joita voidaan monelta osin seurata aina 1500-luvun lopulle saakka.



23.9.2006

Mikko löytyi!

Huimaa!

Kukaan muu kuin toinen sukututkija ei voi ymmärtää sitä iloa, minkä koin saadessani tietää erään suoran esi-isäni vanhempien sittenkin löytyvän.

Olin jo vuonna 1988 päässyt käsiksi sotilas Mikko Ahlbergiin, joka asui nykyiseen Kuusjokeen kuuluvassa Tiskarlan (Diskarlan) kylässä perheineen. Mikon sukuperä oli jäänyt täydelliseksi arvoitukseksi. Tietoja kyllä oli, mutta ne olivat keskenään ristiriitaisia. Löydät blogistani tarinaa enemmänkin osoitteesta
http://juhansuku.blogspot.com/2006/04/kuka-oli-mikko-ahlberg.html

Kuluneella viikolla vuosien takainen nettituttavani ystävällisesti toimitti minulle tarkistamattoman tiedon Mikon syntyperästä ja näyttää vahvasti siltä, että tieto on täydellisen oikea! Mikon isä oli Turusta Pertteliin tullut venemies Erik Johan Sarin (s. n. 1738) ja äiti Tiskarlan Hakon talon tytär Lisa Matsdotter (s. 1741).

Mikon jälkeläiset asuivat nimenomaan Tiskarlassa, joten siinäkin mielessä rakennelma toimii.

Lähetin mielessäni tuttavalleni virtuaaliruusut, mutta taidanpa arjen tultua pistää menemään ihan oikeatkin - oli tämä sen verran upea juttu!

22.9.2006

Kasvattilapsi

Isoisäni Sulo joutui viisivuotiaana kasvattilapseksi Juho ja Ida Wendelinin perheeseen Kiskon Kajalan kylään. Äiti Anna oli saanut Sulon ns. lehtolapsena ja omaa sekä lapsen parasta ajatellen hän luopui "ikuisiksi ajoiksi äidin oikeuksistaan", kuten vuonna 1913 kirjattu sopimus kertoo.

Oheinen kuva on näiltä ajoilta ja saattaa jopa olla, että se on otettu kyseisen tilaisuuden aikana. Tätä on kuitenkin vaikea selvittää, koska kuvasta ei ole olemassa mitään lisätietoja.

Kannattaa huomata pihlajanoksa pikkutytön kädessä ja keskimmäisen naisen huolella asetellut hiuskorut.


21.9.2006

Jäsentiedote ilmestynyt

Salon Seudun Sukututkijoiden uusin jäsentiedote putkahti postilaatikkoon tällä viikolla.

Mielenkiintoisimpia artikkeleita olivat Kaija Salmisen esittely esiäitinsä Maria Sofia von Burghausenin suvusta, Vesa Hännisen "Anisten emännän perunkirjoitus" ja Maija Vainion artikkeli "Kummitäti Karoliina Täck".

Anisten emännän puoliso, talollinen Johan Johansson oli kaukainen esi-isäni. Artikkelista sainkin arvokkaita lisätietoja.

Tätä kansikuvaa klikkaamalla pääset suoraan yhdistyksen kotisivuille!

20.9.2006

Queen Victoria, Princess Beatrice etc

Englannissa oli 1800-luvun loppupuolella edelleen voimassa vanha laki, joka kielsi mieheltä avioliiton kälynsä kanssa vaimon kuoltua.

Kun kuningatar Viktorian nuorin tytär Beatrice Mary Victoria vielä 1880-luvulla oli naimaton, tuli lain muuttamisella todellinen tarve. Beatrice oli nimittäin rakastunut 1878 kuolleen sisarensa, Alice Maud Maryn mieheeen, Hessen-Darmstadtin suurherttua Louis neljänteen.

Hessenin suurherttuan ja Alicen nuorin aikuiseksi elänyt tytär Alexandra "Alix" Fedorovna oli muuten tsaari Nikolai II:n puoliso.

Valitettavasti tämä rakkaustarina ei päättynyt avioliittoon, vaan vuonna 1885 Beatrice vihittiin prinssi Henry Maurice Battenbergin kanssa. Pariskunnalle syntyi yhteensä neljä lasta, joista tytär Victoria Eugenen "Enan" puoliso oli Espanjan kuningas Alfonso XIII.

Sanomalehtien uutiset kuninkaallisten lemmenleikeistä eivät ole Suomessa mikään uusi ilmiö, siitä osoituksena tämä 1880-luvulta oleva lehtileikkeen pätkä.



Klikkaamalla kuvaa pääset saksankieliselle sivulle, jossa on kerrottu tarkemmin Beatricen elämästä.

19.9.2006

Hiihtokilpailut

Isoisäni Sulo oli kovakuntoinen mies. Hän oli pienestä pitäen joutunut tekemään raskaita pelto- ja metsätöitä. Myöhemmällä iällä hän haki perheelleen lisätienestiä rakennustöistä ollen rakentamassa mm. Hangon nykyistä vesitornia.

Sen takia ei varmaan ole ihme, että Sulo pääsi kirjoittamaan tämän kuvan taakse seuraavaa;

"6. komppania Hiihto kilpailut. Alikersantti Saarinen voitti minut puolen suksen mitalla mutta ei hänellä ollut kivääriä ja minä en ehtinyt kun toisen sauvan piikin teroittaa ja se haittasi matkan tekoa"

Mainittu 6. komppania vietti varusmiesaikansa Turun Vähä-Heikkilän kasarmeilla ja kuva lienee otettu meren jäältä varuskunnan näkyessä taustalla.

18.9.2006

Vanha koulukuva

Isoisäni Sulo kävi kansankoulua Kiskon pitäjän Lapinkylän koulussa. Joskus vuoden 1916 paikkeilla luokka ikuistettiin filmille.



Harmillisesti kuvan keskellä on heijastuma, mutta siitä huolimatta kannattaa panna merkille mm. vasemmalla takana näkyvän kaapin päällä oleva karttapallo ja takaseinällä olevat muotokuvat. Vasemmalla edessä on luokan kakluuni, jota pienimmät oppilaat joutuivat lämmittämään jo anivarhain aamulla.

Oppilaiden kasvoista näkee, että kuvan ottaminen on ollut tärkeä tapahtuma.

Kuvan takana ei valitettavasti ole nimilistaa. Isoisäni on kuitenkin eturivissä kolmas vasemmalta.

16.9.2006

Nummen Järvenpään Kiiski

Nummen Järvenpään Kiisken talon isäntänä 1600-luvun loppupuolelta alkaen oli Yrjö Reetunpoika (Jöran Grelsson). Hän kuoli 1738 ja tuohon aikaan isäntänä hääri jo hänen vanhin poikansa Simo.

Kiisken jälkeläiset muodostavat mukavia linkkejä mm. Pusulassa ja Suomusjärvellä vaikuttaneisiin muihin kaukaisiin sukulaisiini.


15.9.2006

Sata täyteen

Tämä on sadas blogimerkintäni. Ajattelin sen kunniaksi esitellä ainoan yli satavuotiaaksi eläneen henkilön, jonka Karjalohjalta olen muistiin merkinnyt.

Lisa Eriksdotter syntyi Nummen pitäjän Oittilan kylän Ronin l. Råbergin rusthollissa. Hän kuoli Karjalohjan Kourjoen rusthollissa peräti 101-vuotiaana. Haudattujen luettelo kylläkin antaa iäksi 102 vuotta, mutta tämä on virheellinen tieto.

Hänen kuolemastaan kerrotaan Åbo Underrättelser -lehden numerossa 33, joka ilmestyi 30.4.1852. Lyhyessä maininnassa hänellä kerrotaan olleen 80 -vuotiaan pojan, kolme lastenlasta ja neljä lastenlasten lasta.



Tämä poika oli 1772 syntynyt Niilo Limnell, joka kuoli vain vajaat kaksi kuukautta äitinsä jälkeen. Hän oli ollut Kourjoen viimeinen Limnell -suvun miespuolinen rusthollari. Niilon sedän kautta suku jatkui naislinjaa vielä 1800-luvun loppupuolelle.


14.9.2006

Henkikirjatietoja

Uudenmaan läänintileihin vuonna 1733 kirjattiin tunnollisesti myös Lohjan Varolan talon isäntä, Nils Isaksson.



(kuva osasuurennos läänintileistä, jotka ovat käytettävissä jäsenille osoitteessa www.digiarkisto.org - liity jäseneksi, niin voit tutkia tehokkaammin sukuasi - ohjeet ao. sivulla - suosittelen)

Niilo oli luultavasti hallitsi taloa jo vuodesta 1708 lähtien, mutta viimeistään vuodesta 1719. Vuoden 1742 paikkeilla hän luovutti talon vanhimmalle pojalleen, Isakille.

Ad. Neoviuksen kirjoitelma vuodelta 1911 kertoo Niilon olleen kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso olisi ollut Kreetta ja toinen Priitta. Toisaalta Aulis Oja ilmoittaa Genos -lehden Varola-artikkelissaan vuonna 1969 Niilolle vain Priitta -nimisen puolison, jonka kanssa hän olisi mennyt naimisiin vuoden 1713 paikkeilla.

Niilon ja Priitan lapsista voidaan mainita seuraavaa;

Isak (1714-1795) jatkoi isänsä jälkeen talonpitoa
Henrik (1716-1785) oli Lohjan apupappina, Mustion ruukkisaarnaajana ja lopulta Karjaan kappalaisena
Kreetan (1720-1767) puolisona oli Laakspohjan kartanonseppä, sittemmin Sammatin pitäjänseppä Johan Palin
Niilo (1724-1762) oli Mustion ruukin rakennusmestarina ja myllärinä
Juha (1726-1765) asui Outamon Kujanpään torpassa ja oli pitäjänkraatari
Eerik (1728-1729)
Gregorius (1731-1787) opiskeli Turussa ja pääsi ylioppilaaksi 1753, asui sitten Mustiolla ja Lohjan Jalassaaressa kuollen naimattomana.

13.9.2006

Kiskon rippikirjasta

Vuosina 1804-1809 Kiskon pitäjän tuolloinen kirkkoherra David Sevonius merkitsi rippikirjaan Kajalan kylän Kaijan vanhaksi lampuodiksi Abram Erikssonin (s. 1730 - k. 1810). Abramin vaimo oli kuollut 1803.

Talossa asui myös hänen vanhin poikansa, Kaijan seuraava lampuoti Abram perheineen. Nuoremman Abramin vaimo Anna Stina Löfman oli kotoisin Lapinkylästä ja heille syntyi aikain kuluessa peräti kahdeksan lasta, joista kaikki olivat tyttöjä. Jostain syystä nämä tyttäret on merkitty eri sivulle rippikirjassa.

Edelleen Kaijalla mainitaan Erik Abramsson (s. 1777 - k. 1845), joka oli nuoremman Abramin veli. Hänestä tuli sitten aikanaan viereisen Tinon talon isäntä.

Seuraavana sivulla ovat piiat Lovisa ja Stina sekä renki Johan.

Aivan alareunassa ovat kylässä asuneet sotilaat, Isak Fall puolisonsa Lisa Matsdotterin kanssa sekä Lars Stålt vaimonsa Ester Johansdotterin kera. Heidän Lisa tyttärensä päättää tämän rippikirjasivun.

Ester Johansdotter oli Tinon edellisen lampuodin, Johan Perssonin tytär ja oli syntynyt Kajalassa 24.4.1761. Lisa Matsdotterin vanhemmat olivat Hongiston kylän Lammijärven torppareita.

Rippikirjojen sivuja tutkiessa kannattaa aina kirjata ylös kaikki henkilöt, koska tässäkin tapauksessa saadaan sotilaiden kohdalta lisätietoja talollisten välisistä suhteista.

Tästä linkistä voit ladata ao. sivun pdf-muodossa; http://www.varola.fi/temp/rippi.pdf

12.9.2006

12. syyskuuta tasan 200 vuotta sitten

Lohjan Marttilan kylän Tervan talon isäntänä oli vuonna 1806 Erik Martelin puolisonaan Karjalohjan Kuusian Isotalon rusthollin tytär Maija Stina Heerman.

Heidän nuorin lapsensa syntyi 12.9.1806 ja sai kasteessa nimekseen Anna Maija. Tytön ollessa 2,5 vuotias kuoli isä Erik. Äiti sai toiseksi puolisokseen Karjalohjan Särkiältä kotoisin olleen Johan Jakobssonin, jonka sukulaiset käyttivät sukunimeä Boman. Itse asiassa Maija Stina ja Johan olivat kaukaisia sukulaisia keskenään...

Anna Maija vartui Tervalla ja meni sitten naimisiin Sammatin Niemenkylän Mallan talollisen, Abram Abramssonin kanssa. Abramin veli Gabriel on Tasavallan Presidentti Tarja Halosen suora esi-isä. Abramin ja Gabrielin yksi esivanhempainpolku johtaa mm. Varolan taloon Lohjalla.

Anna Maijalla ja Abramilla oli yhteensä kahdeksan lasta ja isännöivät Tervan taloa vuoteen 1861. Heidän lapsistaan voisi mainita Gustaf Adolfin, joka oli kirjoitustaitoinen. Hän olikin kysytty mies perukirjoja, kauppakirja ja muita kontrahteja tehtäessä.

11.9.2006

Karttamerkinnöistä

Oheinen kuva on pienennetty versio kahdesta A3 -kokoisesta karttalehdestä. Olen jo aiemmin kirjoittanut Lohjan Varolan ja Outamon tilojen välisestä rajariidasta 1750-luvulla. Kiistan seurauksena jouduttiin tekemään rajankäyntiä ja lopputuloksena oli paitsi kuusi sivua pilkuntarkkaa rajankuvausta, myös tämä sangen kaunis kartta.

Ihmetystäni herätti teksti Skogslott.......

Suku -postituslistalta selvisi sitten hyvin nopeasti ja usean kirjoittajan voimin yksinkertainen totuus; kyse on nimenomaan sanayhdistelmästä skog+slott eli suomalaisittain metsäpalsta.
Skogsslott olisikin sitten ollut hieman oudompi juttu :-)


11. syyskuuta, 1747

Kiskon Haapaniemen kylän Isotuvan lampuoti Abram Matsson ja hänen vaimonsa Maria Mårtensdotter saivat syyskuun 11. päivä kaksoset Annan ja Andersin. Valitettavasti tuplailo jäi lyhytikäiseksi, koska kaksoset luultavasti menehtyivä jo samana vuonna.

Abram oli kotoisin Kirkkojärven toiselta puolelta, Uusikylästä. Marian isä puolestaan isännöi reilun kilometrin päässä sijainnutta Kirkonkylän Vikarsin taloa. Mårtenin jälkeläiset ottivat käyttöön sukunimen Wikström ja levittäytyivät laajalti Karjalohjan, Sammatin ja Suomusjärven torppiin.

Alla lyhyt jälkipolvitaulusto Abramin ja Marian osalta.




10.9.2006

10.9.1828

Tasan 178 vuotta sitten syntyi Vihdin pitäjän Hynnälän kylän Ylöstalossa talollinen Emanuel Wathenille ja hänen vaimolleen, Härtsilän Markkulasta kotoisin olleelle Eva Olinille tytär Fredrika Lovisa.

Emanuelin omat vanhemmat olivat Kirkkonummen Veikkolassa syntynyt Michel Eriksson ja Hynnälän talon tytär Stina Lisa Johansdotter.


Fredrika Lovisa mainitaan palvelijana Vihdin Vanjärvellä 1870, Sukselan Pappilassa 1878-81 ja Kirvelän Säterillä 1883-1883. Lisäksi hän työskenteli ainakin Korppila-Verkatakkilassa.

Hän ei koskaan avioitunut ja kuoli Vihdin Kirvelän Säterillä maaliskuun seitsemäntenä päivänä vuonna 1888.

Fredrikan veli Karl Fredrik osti Ylöstalon isältään 2.12.1859. Jo vuonna 1862 tila myytiin perheen jäädessä syytingille taloon. Vuodesta 1867 lähtien Karl Fredrik viljeli Nummen pitäjässä Niemi-Keipin tilaa.

Täydentävistä tiedoista iso kiitos Jouni Takakarhulle!

8.9.2006

Alikersantti Urpo Salminen

Kiskolainen maanviljelijä Urpo Salminen palveli Jatkosodassa alikersantin arvolla. Hänen kohtalokseen koitui 17. tammikuuta vuonna 1944, jolloin hän kaatui taistelussa Länsi-Syvärillä.


Urpon vanhemmat olivat Kiskon Kajalan kylän Tinon lampuoti Jalmari Salminen ja hänen vaimonsa Augusta Fromholdt. Jalmari ja Augusta olivat keskenään kaukaisia sukulaisia;

Jalmarin isoisän isoisä oli Tinon lampuoti Abram Eriksson, joka oli syntynyt Pohjan pitäjässä 1730. Augustan isoisän äidinisä oli puolestaan tämän Abram poika, hänkin nimeltään Abram.

Kuten olen jo aiemmin blogissani kertonut, olivat Kajalalan kylän Kaijan, Pakkan ja Tinon lampuodit tai heidän vaimonsa sukua keskenään. Kaikkien yhteinen esi-isä oli tuo Pohjasta Kiskoon tullut Abram Eriksson.

Oheisesta taulustosta löydät lisätietoja tästä sukuhaarasta.

7.9.2006

Reservin harjoitukset

Valitettavasti en osaa antaa tästä kuvasta mitään muuta tietoa kuin mitä kuvassa itsessään lukee!

Ehkä joku lukija tunnistaa omia sukulaisiaan??

5.9.2006

Katuvartio Turussa vuonna 1930

Isoisäni ja hänen varusmiestoverinsa palvelivat Turun Vähä-Heikkilän kasarmeilla talvella 1929-30. Palveluksen yhteydessä he suorittavat katuvartiointia eli pitivät huolta, että varusmiehet käyttäytyivät asiallisesti kaupungin houkutuksissa. Kiitoksia vain opastuksesta suku-listan vakinaisille!

Kuvassa pojat mukavasti näyttävät hieman ikäisiään vanhemmilta ja salskeammilta. Löytyisikö niin oivallista nurkkapatrioottia Turusta, että osaisi vielä sanoa missä kadun kulmassa kuva on otettu?

4.9.2006

Elias Bergheim

Karjaalla vuoden 1742 paikkeilla syntynyt Elias Magnus Bergheim tuli avioliiton kautta Lohjan Roution talon ratsutilalliseksi appensa, Abraham Rautellin jälkeen.

Eliaksella ja Fredrika Rautelilla oli yhteensä 10 lasta, joista ainakin kolme meni tahollaan naimisiin. Perheen kuopus, 1788 syntynyt Claes Magnus, peri ratsutilan isältään. Hänen omista pojistaan keskimmäinen, 1826 syntynyt Johan Berndt jatkoi tilan pitoa. 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä Roution tila yhdistettiin viereiseen Hiiden kartanoon ja jo 1600-luvulla alkanut Rautellien suvun ja sen jälkeläisten valta talossa päättyi.

Olisin hyvin kiinnostunut kaikista lisätiedoista ja/tai korjauksista koskien tätä sukuhaaraa!

Jälkipolvitaulu:

Bergheim Elias Magnus * 1742A Karjaa
04.09.2006



TAULU 1
1. Sukupolvi

Elias Magnus Bergheim, Rusthollari
* 1742A, Karjaa
Lohjan Koivulan ja Roution rusthollari.

Puoliso
Fredrika Abrahamintytär Rautell ¥ 1764 Lohja
*07.1747, Lohja, †06.10.1815, Lohja
Isä: Abraham Henrikinpoika Rautell, Äiti: Anna Margareta Johanintytär Lauraeus

Vihkiminen lienee tapahtunut loppuvuodesta 1764, mutta päivämäärät puuttuvat tällä kohtaa Lohjan vihittyjen luettelosta.

Lapset
1) Eva Katharina Bergheim *12.1764, Lohja (Taulu 2)
2) Johannes Bergheim *1766, Lohja, †1793, Lohja
3) Anders Bergheim *1767, Lohja
4) Sara Regina Bergheim *01.1769, Lohja (Taulu 3)
5) Maria Elisabetha Bergheim *20.04.1771, Lohja, †1779, Lohja
6) Elsa Bergheim *08.03.1774, Lohja, †07.11.1797, Lohja
7) Carl Gustava Bergheim *10.1776, Lohja, †1779, Lohja
8) Maria Lovisa Bergheim *30.06.1782, Lohja, †21.10.1810, Lohja
9) Carl Elias Bergheim *02.1785, Lohja, †18.02.1816, Lohja
10) Claes Magnus Bergheim *07.06.1788, Lohja (Taulu 4)




TAULU 2
2. Sukupolvi

Eva Katharina Eliaksentytär Bergheim
Isä: Elias Magnus Bergheim (Taulu 1), Äiti: Fredrika Abrahamintytär Rautell
* 12.1764, Lohja, Routio [*] 19.12.1764, Lohja

Puoliso
Jacob Växström ¥ 26.11.1793 Lohja
*12.07.1763, Tammisaari

Mainitaan Lohjan vihittyjen luettelossa tammisaarelaiseksi porvariksi.





Isä Hans Jacobsson oli Tammisaaren Skåldön saaren Västergårdin tilan isäntä, äiti Anna Eriksdotter.

1800-luvun alussa isäntänä Västergårdissa oli Jacob Växström, jonka puoliso oli Anna Kopparström. Kopparström suvulla on siteitä Rautell-suvun Pohjan/Tenholan haaraan.

Eva Bergheimin vaiheista Tammisaaressa ei ole tietoa toistaiseksi (21.06.2006).



TAULU 3
2. Sukupolvi

Sara Regina Eliaksentytär Bergheim
Isä: Elias Magnus Bergheim (Taulu 1), Äiti: Fredrika Abrahamintytär Rautell
* 01.1769, Lohja, Routio [*] 20.01.1769, Lohja

Puoliso
Anders Johaninpoika Lilius ¥ 20.02.1818 Lohja
*20.10.1775, †12.07.1832
Isä: Johan Lilius, Äiti: Elisabeth Gabrielintytär Tenlenius

Ylioppilaaksi 1791 ja papiksi 1801. Kirkkoherranapulaisena Längelmäellä, Metsämaan kappalaisena 1816.



TAULU 4
2. Sukupolvi

Claes Magnus Eliaksenpoika Bergheim
Isä: Elias Magnus Bergheim (Taulu 1), Äiti: Fredrika Abrahamintytär Rautell
* 07.06.1788, Lohja, Routio [*] 08.06.1788, Lohja

Puoliso
Eva Elisabetha Lindberg ¥ 25.09.1817 Siuntio
*07.09.1796, Siuntio

Vanhemmat Siuntion Kockiksen rusthollari Anders Lindberg ja vaimonsa Ulrica Forsman.

Lapset
1) Anders Magnus Bergheim *17.08.1818, Lohja, †15.05.1868, Suomusjärvi (Taulu 5)
2) Wilhelm Selim Bergheim *1821, Lohja
3) Alexander Amandus Bergheim *13.09.1823, Lohja
4) Johan Berndt Bergheim *1826, Lohja (Taulu 6)
5) Claes Edvard Bergheim *1828, Lohja (Taulu 7)
6) Eva Carolina Wilhelmina Bergheim *1833, Lohja
7) August Bergheim *13.03.1836, Lohja




TAULU 5
3. Sukupolvi

Anders Magnus Claeksenpoika Bergheim, Talollinen,torppari
Isä: Claes Magnus Eliaksenpoika Bergheim (Taulu 4), Äiti: Eva Elisabetha Lindberg
* 17.08.1818, Lohja, Routio [*] 18.08.1818, Lohja † 15.05.1868 (49v 8kk), Suomusjärvi, Ahtiala [†]1868
Lohjan Vappulan kylän Sunin talon isäntä 1840-luvulla.


Talollinen ja torppari Suomusjärven Ahtialan Pirkkalassa viimeistään 1850-luvulla.

Puoliso
Karolina Charlotta Sofia Gardberg ¥ 04.10.1838 Lohja
*1819, Vihti

Lapset
1) Claes Wilhelm Bergheim *23.08.1839, Lohja
2) Augusta Carolina Bergheim *24.10.1840, Lohja
3) Berndt Wilhelm Bergheim *09.12.1841, Lohja, †1842AA
4) Berndt Wilhelm Bergheim *21.01.1843, Lohja (Taulu 8)
5) Johanna Wilhelmina Bergheim *17.11.1844, Lohja, †14.07.1856, Suomusjärvi




TAULU 6
3. Sukupolvi

Johan Berndt Claeksenpoika Bergheim, Rusthollari
Isä: Claes Magnus Eliaksenpoika Bergheim (Taulu 4), Äiti: Eva Elisabetha Lindberg
* 1826, Lohja, Routio [*] 09.02.1826, Lohja
Isänsä jälkeen Lohjan Roution rusthollin isäntänä.

Puoliso
Maria Aquilina Korander ¥ 03.10.1848 Vihti
*12.01.1826, Vihti

Vihdin Niuhalan kylän Liukkaan talon isännän tytär.

Lapsi
1) Maria Vilhelmina Bergheim *23.04.1857, Lohja (Taulu 9)




TAULU 7
3. Sukupolvi

Claes Edvard Claeksenpoika Bergheim, Rusthollari
Isä: Claes Magnus Eliaksenpoika Bergheim (Taulu 4), Äiti: Eva Elisabetha Lindberg
* 1828, Lohja, Routio [*] 11.05.1828, Lohja
Viimeistään vuodesta 1850 alkaen Karjalohjan Härjänvatsan Pellin rusthollari.

Puoliso
Edla Amanda Stark ¥ 06.09.1849 Karjalohja
*16.02.1829, Karjalohja

Isän kengäntekijä ja myöhempi Pellin rusthollari Carl Gustaf Stark ja äiti Amalia Procopaus Karjalohjan Härjänvatsalta.

Lapset
1) Amalia Ulrika Bergheim *1850, †19.05.1853, Karjalohja
2) Carl August Bergheim *11.12.1853, Karjalohja
3) Hilda Carolina Bergheim *15.09.1855, Karjalohja
4) Johan Edvard Bergheim *11.08.1857, Karjalohja
5) Gustaf Amandus Bergheim *04.09.1859, Karjalohja




TAULU 8
4. Sukupolvi

Berndt Wilhelm Andersinpoika Bergheim
Isä: Anders Magnus Claeksenpoika Bergheim (Taulu 5), Äiti: Karolina Charlotta Sofia Gardberg
* 21.01.1843, Lohja [*] 24.01.1843, Lohja
Asui vihittäessä Suomusjärve Ahtialan Pirkkalassa ja mainitaan entisen torpparin pojaksi.

Puoliso
Amanda Vilhelmina Karlintytär Olin ¥ 18.04.1876 Suomusjärvi
*27.06.1850, Suomusjärvi
Isä: Karl Johan Karlinpoika , Äiti: Eva Lovisa Henrikintytär Olin

Amandan toinen puoliso oli 26.8.1883 Kiskon Jylyn kylästä torppari ja leskimies Johan Wilhelm Nyström.



TAULU 9
4. Sukupolvi

Maria Vilhelmina Johanintytär Bergheim
Isä: Johan Berndt Claeksenpoika Bergheim (Taulu 6), Äiti: Maria Aquilina Korander
* 23.04.1857, Lohja, Routio [*] 26.04.1857, Lohja
Marian kummeina olivat Hiittisen rusthollin isäntä Henrik Johan Wikström, tämän vaimo Henrika ja tytär Amalia. Lisäksi Sedolan rusthollari Rönnberg ja tyttärensä Engla.

Puoliso
Selim Wilhelm Vigiliuksenpoika Wikström ¥ 28.08.1873 Lohja
*16.10.1849, Karjalohja
Isä: Vigilius Wikström, Äiti: Lena Efraimintytär Salonius

Mainitaan vihittäessä rusthollarin pojaksi Karjalohjalta.

Lohjan Roution rusthollin isäntä ainakin 1870-80 -luvuilla.

Lapset
1) Berndt Wilhelm Wikström *09.06.1875, Lohja
2) Hilda Wikström *01.05.1877, Lohja, †25.12.1877, Lohja
3) Fredrik Einar Wikström *28.11.1878, Lohja, †17.10.1889, Lohja
4) Aina Maria Wikström *19.03.1880, Lohja
5) Väinö Selim Wikström *26.11.1882, Lohja
6) Arthur Johannes Wikström *12.03.1885, Lohja
7) Oskar Gideon Wikström *24.10.1887, Lohja
8) Gustaf Alfred Wikström *20.03.1889, Lohja
9) Werner Ossian Wikström *06.03.1892, Lohja, †22.03.1892, Lohja
10) Albert Ossian Wikström *28.02.1894, Lohja



JÄLKIPOLVITAULU, HAKEMISTOT
Bergheim Alexander * 1823 (Taulu 4)
Bergheim Amalia * 1850 † 1853 (Taulu 7)
Bergheim Anders * 1767 (Taulu 1)
Bergheim Anders * 1818 † 1868 (Taulu 5)
Bergheim August * 1836 (Taulu 4)
Bergheim Augusta * 1840 (Taulu 5)
Bergheim Berndt * 1843 (Taulu 8)
Bergheim Berndt * 1841 † 1842A (Taulu 5)
Bergheim Carl * 1853 (Taulu 7)
Bergheim Carl * 1785 † 1816 (Taulu 1)
Bergheim Carl * 1776 † 1779 (Taulu 1)
Bergheim Claes * 1828 (Taulu 7)
Bergheim Claes * 1788 (Taulu 4)
Bergheim Claes * 1839 (Taulu 5)
Bergheim Elias * 1742A (Taulu 1)
Bergheim Elsa * 1774 † 1797 (Taulu 1)
Bergheim Eva * 1833 (Taulu 4)
Bergheim Eva * 1764 (Taulu 2)
Bergheim Gustaf * 1859 (Taulu 7)
Bergheim Hilda * 1855 (Taulu 7)
Bergheim Johan * 1826 (Taulu 6)
Bergheim Johan * 1857 (Taulu 7)
Bergheim Johanna * 1844 † 1856 (Taulu 5)
Bergheim Johannes * 1766 † 1793 (Taulu 1)
Bergheim Maria * 1771 † 1779 (Taulu 1)
Bergheim Maria * 1782 † 1810 (Taulu 1)
Bergheim Maria * 1857 (Taulu 9)
Bergheim Sara * 1769 (Taulu 3)
Bergheim Wilhelm * 1821 (Taulu 4)
Gardberg Karolina * 1819 (Taulu 5)
Korander Maria * 1826 (Taulu 6)
Lilius Anders * 1775 † 1832 (Taulu 3)
Lindberg Eva * 1796 (Taulu 4)
Olin Amanda * 1850 (Taulu 8)
Rautell Fredrika * 1747 † 1815 (Taulu 1)
Stark Edla * 1829 (Taulu 7)
Växström Jacob * 1763 (Taulu 2)
Wikström Aina * 1880 (Taulu 9)
Wikström Albert * 1894 (Taulu 9)
Wikström Arthur * 1885 (Taulu 9)
Wikström Berndt * 1875 (Taulu 9)
Wikström Fredrik * 1878 † 1889 (Taulu 9)
Wikström Gustaf * 1889 (Taulu 9)
Wikström Hilda * 1877 † 1877 (Taulu 9)
Wikström Oskar * 1887 (Taulu 9)
Wikström Selim * 1849 (Taulu 9)
Wikström Väinö * 1882 (Taulu 9)
Wikström Werner * 1892 † 1892 (Taulu 9)

3.9.2006

Sivujen uusiminen

Pistin www.varola.fi -sivustoni uusiksi ja turvauduin tässä ns. framien käyttöön. Eli jatkossa sukutaulut eivät avaudu koko ruudun kokoisina, vaan sievästä ruudun oikeaan ylänurkkaan sijoitettuna.

Tarkoitukseni oli tehdä sivuista itselleni näppärämmät päivittää jne jne....Kuvia sivuilta ei löydy, niitä voi tarpeen mukaan katsella tämän blogin puolelta :-)

Sukutaulut voi toki tallettaa linkin kohdalta omalle koneelleen - kunhan muistaa, että ne eivät ole virheettömiä. Lähes joka viikko joudun myöntämään itselleni virheen siellä, toisen täällä. Onneksi nämä virheet ovat olleet minimaalisia ja mitään varsinaisia sukujohdoissa olevia erheitä en ole havainnut. Joten homma elää ja hyvä niin!

1.9.2006

Sukupuu viikonlopuksi!

Muutamia vuosia sitten pyysin tytärtäni piirtämään itselleen sukupuun edesmenneestä isoisästään. Lopputuloksena oli tämä omasta mielestäni erittäin kaunis ja sympaattinen piirros!




(c) T. Vuorela

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...