Karjaan kirkosta (300. teksti)

Karjaa Ennen ja Nyt - kirjassa, jonka silloisen kauppalan kotiseutulautakunta julkaisi vuonna 1970 kunnallisen itsehallinnon satavuotismuistoksi, on kerrottu muutamia perimätietoja Karjaan ensimmäisestä kirkosta.

Torppari Otto Nylund Totalin kylästä;

"Pohjan ja Karjaan kirkot on kumpikin rakennettu 1100-luvulla. Edellinen on hovineuvoksettaren rakennuttama ja Karjaan kirkko kreivittären."

Lepin kylästä on muistiin merkitty;

"Karjaan kirkon kuuluu rakentaneen kaksi naista."

Nykyisin Karjalohjaan kuuluvassa Lönnhammarin kylässä on asiaa muisteltu ehkä sen pohjalta, että vielä vuonna 1870 oli kirkkomaalla 1414 kuolleen porvarinvaimo Katarinan hautakivi;

"Kun Karjaan kirkko piti rakentaa, oli vaikeata löytää rakennusmestari, joka osasi muurata kirkonseinät kohtisuoraan. Monet lähetettiin pois sopimattomina ja lopulta uskottiin työ naisrakennusmestarille, jonka nimi oli Katarina. Mutta hänkään ei onnistunut, minkä vuoksi häntä rangaistiin jollakin tavalla. Ja vielä nykyään kirkonkellojen soidessa ihmiset sanovat "Kaisan itkevän"."


Kirkkojärven rannalla sijaitsevaa kivikirkkoa vanhemmasta kirkonpaikasta on muutamia taruja ja paikannimiä. Sutarkullan peltomäellä Lepinjärven vierellä on kivimuuri. Vanha kansa kertoi sen olleen alun kirkolle, joka aiottiin rakentaa ennen nykyistä kirkkoa.

Karjaan pohjoisosassa on kummallisia paikannimiä; Visanbackan luoteispuolella oleva suo on Kyrkmossen ja kylännimi itsessään on 1500-luvulla vaihtunut muutaman kerran Kyrkbackaksi. Karjaanjoen länsipuolelta, Kasabyn ikivanhasta kylästä on tämä taru; "Backbyn asukkaat kuuluvat ennen maailmassa haudanneen vainajansa Kasabyn Enboskaan. Siellä oli ennen näkyvissä ikään kuin vajonneiden hautojen kuoppia."

Tutkituksi faktaksi jää se, että nykyinen kirkko on vanhimmalta osaltaan rakennettu 1400-luvun alkupuolella puukirkon yhteyteen. Kokonainen kivikirkko vihittiin 1470. Luonnollisesti pitäjässä on jo tätä ennen ollut kirkko tai kirkkoja. Nämä ovat olleet puurakenteisia.

Ensimmäisten kristillisten vuosisatojen aikana kirkot eivät toki välttämättä olleet pitäjänkirkkoja. Kristityt, isot talolliset saattoivat pitää talokirkkoja. Näistä on tietoja useista eri Pohjoismaista. Samantapaisena voitaneen pitää Mustion ruukin tehtaankirkkoa.

Vanhimmat esineet nykyinen kirkko on saanut perintönä jostain 1300-luvun pyhätöstä. Tammipuusta veistetyt Ylösnouseva Kristus ja Pyhä Olavi ovat säilyneet läpi vuosisatojen. Niiden tekijänä pidetään tuntematonta "Karjaan mestari", jonka käsien jälkiä voidaan nähdä myös Tenholan kirkossa.




Kommentit

Suositut tekstit