Eurooppa. Kaikki riippuu siitä kummalla Uraljoen rannalla seisotte. Nämä maat ovat ikivanhoista ajoista asti kuuluneet esi-isilleni - rohkeille, vapautta rakastaville ja jatkuvasti liikkeellä oleville ihmisille. 
Vuosisadasta toiseen he vaelsivat hevos- ja lammaslaumoineen sulkaheinäaroilla, kohosivat Uralvuorten vihanille niityille, metsästivät, kalastivat, keräsivät villimehiläisten hunajaa, valmistivat kumissia terveellisestä tammanmaidosta".
Ennen Neuvostoliiton muotoutumista Baskirialla ei ollut omaa valtiota eikä omaa kirjakieltä. Vuonna 1914 tuhatta baskirialaiseen ja tataariväestöön kuulunutta kohti oli ainoastaan 14 alkeiskoulun oppilasta. Vuonna 1919 Baskiriasta tuli ensimmäinen Venäjän federaation yhteyteen perustettu autonominen tasavalta.
Nykyisellään Baskiria on vahvasti islamistinen ja edelleen osa Venäjän federaatiota. 1990-luvun myllerryksessä sillä oli pyrkimyksiä itsenäisyyteen, mutta lopulta alue jäi osaksi suurempaa kokonaisuutta, tosin ns. suvereenina valtiona.
Etnisesti Baskiria on tänä päivänä lähes samanlainen kuin 100 vuotta sitten. Alkuperäisiä baskiireja väestöstä on reilut 21%, venäläisiä lähes 40% ja tataareja noin 28%. Baskiirien ja tataarien kielet kuuluvat turkkilaistataarilaiseen kieliperheeseen ja ovat siten läheistä sukua keskenään. Alueella asuu myös mareja, udmurteja ja mordvalaisia, jotka kaikki kuuluvat suomalaisugrilaiseen kieliryhmään.
Kuvat : Neuvostoliitto, nro 11, 1984 ISSN 0206-5126, ylemmässä malmin kaivuuta louhoksella, alemmassa baskiriperhettä jurttansa edustalla - kuvat on vuonna 1914 ottanut valokuvaaja Aleksandr Zirah
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti