Kelloseppä Rautellin vaiheista sananen

Kelloseppä Wilhelm Kasimir Rautell syntyi Tenholan Smedseden rusthollista tammikuussa 1830. Hänen isänsä Otto Wilhelm R. oli myös syntynyt samassa paikassa vuonna 1802 ja tullut ylioppilaaksi Turussa 19 -vuotiaana. Hän ei jatkanut opiskelujaan pidemmälle ja isännöi sitten Smedsedeä aina vuoteen 1853, jonka jälkeen hänestä tuli Skarsbölen puustellin vuokraaja samassa pitäjässä.

Otto Wilhelm kuoli vuonna 1868 ja saman vuoden kesäkuussa kuulutti leskivaimo Vendla Rautell, os. Poppius, kihlakunnanoikeuden välityksellä vuoden ja yhden yön kuluessa kaikki miesvainajansa velkojia ilmoittautumaan pesänselvitystä silmällä pitäen.

Vendlan vanhemmat olivat Juvan kirkkoherra ja sittemmin rovasti Johan Poppius sekä vaimonsa Eva Katarina Krook.

Wilhelm Kasimir tie vei jossain vaiheessa Tampereelle. Siellä hän vuoden 1868 raatimiesvaaleissa sai 3,5 kuuttatoisttaosaa ääni, vaikkei ollut edes hakenut virkaa. On siis oletettava, että Rautellin kelloseppäverstas oli varsin tunnettu ja kunnioitettu liike. Vuoden 1880 lopulla Tampereen Sanomat tiesi kertoa kelloseppä Rautellin muuttavan Tenholaan. Seuraava hänestä kertova lehtileike on helmikuulta 1886. Tuolloin kerrotaan Tammisaaren maalaisseurakunnassa sijaitsevan Sommarön vaihtaneen omistajaa 8000 silloisen markan hinnalla.

Vajaat kaksi vuotta myöhemmin Wilhelm kuolee. Hänen jäämistöään kaupattiin vapaaehtoisella huutokaupalla maanantaina, marraskuun 5. päivänä 1888. Peti- ja pitovaatteiden lisäksi mainitaan kaupaksi tulevan kelloseppäverstaan tuotteita ja aivan erikseen on lueteltu kronometri.

Rautellien suvun alkuperä löytyy Lohjan Roution ratsutilalta ja oheisessa taulustossa onkin esiteltynä hänen isänpuoleisia esivanhempiaan aina 1600-luvun alkuun saakka. Kylännimi Routio on saattanut eräiden selvitysten mukaan tulla raudankäsittelyä tarkoittavasta Rautio -sanasta. Näin kellosepäksi päätynyt suvun jäsen olisi jatkanut ikiaikaisia perinteitä omalla hienostuneella tavallaan!



Kommentit

Suositut tekstit