Muinainen paalukylä

Talvella 1853-54 oli Sveitsin Zurichin järvessä tavanomaista huomattavasti vähemmän vettä. Arkeologi Ferdinand Keller (s. 1800 - k. 1881) huomasi rantoja kiertäessään, että Obermeil -nimisen paikan luona oli muutamia pylväitä järven pohjaan iskettynä. Tämä löytö toi ihmisten ilmoille pari tuhatta vuotta unohduksissa ollutta historiaa.

Herra Keller ei itseasiassa ollut ensimmäinen, joka oli törmännyt järven pohjasta törröttäviin paaluihin. Monien kalastajien verkot olivat ajan mittaan turmeltuneet niiden takerruttua johonkin vedenalaiseen rakenteeseen. Kalastajat eivät olleet sen kummemmin tutkineet tätä ilmiötä, olivat vain olleet harmissaan rikkoutuneista tavaroistaan.



Arkeologin koulutuksen saanut Keller sen sijaan katseli puupaaluja ammattilaisen silmin ja jo vuonna 1854 hän raportoi Zurichin muinaistiedeseuralle löydöstään. Hänen mukaansa kyse oli antiikin ajan asuinpaikasta, joka oli paalujen päälle rakennettu kylä. Järven pohjasta pystyttiin sukeltamaan saviastioita, kivi- ja pronssiesineitä, veitsiä, ongenkoukkuja, hiusneuloja, rannerenkaita ja kaikkea muuta joka päiväiseen elämään liittyvää tavaraa. Löydöt harvenivat mitä kauemmaksi paalutuksesta mentiin.

Muinaistiedeseurassa ei tietenkään uskottu näin kummallisia selvityksiä. Ferdinand Keller sai aikalaisten mukaan kärsiä jopa suoranaista ivaa uskomuksistaan. Hänen tutkimustuloksiaan pidettiin yksinkertaisesti valheellisina. Tämä varmasti masensi arkeologiamme, koskapa Keller oli ollut seuran perustaja vuonna 1832. Vuodesta 1837 lähtien omaa vuosikirjaa julkaissut "Antiquarische Gesellschaft in Zurich" hallitsi Sveitsin muinaistutkimusta monopolin kaltaisesti, vaikka olikin täysin yksityinen yhteisö. Kellerin pysyessä kannassaan, johtui lopulta eräillä mieleen ne muut samantapaiset paalurakennukset, mitä oli löydetty toisista järvistä. Eräs professori Defor oli jo Kelleriä aiemmin huomannut Reuenburgin järvessä paalutusta. Hän ei ollut tehnyt sukelluksia tai kaivauksia alueella tuolloin.

Nyt arkeologit alkoivatkin aivan uudella innolla tutkia näitä vuosituhantisia löytöjään. Vuosien kuluessa Sveitsistä löydettiin vastaavia rakenteita yli 200, joista nelisenkymmentä Reuenbergistä. Näistä pääteltiin, että paikalla olleessa kylässä olisi ollut noin 300 majaa.

Tämän jälkeen vastahakoisimmatkin tutkijat tulivat ajatelleeksi Herodotoksen teoksia ajalta 500 eKr, joissa kerrotaan Traakian maakunnasta löytyvistä kansoista. Nämä elivät Herodotoksen mukaan paaluille pystytetyissä kylissä. Loppujen lopuksi näitä paalukyliä löytyy Sveitsistä aina Itämeren rantamille saakka.

Arkeologi Kellerin ansiona aikalaiset pitivät sitä havaintoa, että historiaa löytyy muualtakin kuin asiakirjoista. Järvien pohjasta löydettyjen jäänteiden perusteella saatiin kuva kansasta, joka asui Euroopassa jo kauan ennen Rooman valtakunnan aikakautta. Oheinen kuva oli Turun Lehden kansisivulla helmikuussa 1884 ja sen sanotaan olevan Kellerin näkemys paalukylän ulkonäöstä.

Kommentit

Suositut tekstit