Axel Wikström Hiiden kartanosta






Lohjan Hiiden kartano mainitaan ensimmäisen kerran jo 1404 erään rajariidan yhteydessä. Ensimmäinen nimeltä mainittu isäntä oli eräs Olavi, Oleff Hidhest vuoden 1447 tienoilla. Keskiajan lopulle mennessä oli kylään perustettu viisi taloa, jotka kuitenkin oli yhdistetty yhdeksi ratsutilaksi vuoteen 1600 mennessä. Tuolloin rusthollarina oli Nils Klemetsson, joka toimi myös Raaseporin kruununvoutina.

Hänen jälkeläisensä omistivat tilan aina vuoteen 1793, jolloin se myytiin Lohjan kirkkoherralle, Anders Collinille. Collinilta sen osti 1806 vuorineuvos Detlof Heikensköld. Tämän tytär Maria von Wright hallinnoi tilaa 1815-1822, kunnes myi sen Tenholan lähtöisin olleeseen Wikström -sukuun kuuluneelle Henrik W:lle 10.000 taalarin hinnasta. Kahdeksaa vuotta myöhemmin Hiiden kartano siirtyi poika Henrik Johanille, jonka oma poika Johan Wilhelm oli isäntänä tapaturmaiseen hukkumiskuolemaansa saakka vuonna 1901.

Tämä jälkeen isännäksi tuli oheisessa kuvassa komeileva Axel Johan Wikström, joka oli syntynyt Hiiden kartanossa vuonna 1871. Axelin veli Oskar Wilhelm oli ammatiltaan vanhempi hallitussihteeri, kun taas sisar Anna Maria toimi kirjanpitäjän Helsingissä. Muista sisaruksia Elna oli Korkeimman Oikeuden sihteeri, Pail Hjalmar asessori sekä oikeuskanslerin sihteeri, Tor Gabriel oikeusneuvosmies, Ingrid kansakoulunopettaja ja Werner Waldemar hovioikeudenneuvos. Viimeksi mainittu tuli tunnetuksi myös innokkaana sukututkijana. Hänen artikkeleitaan voi löytää kosolti vanhoista Genos -lehdistä.Tätä laajaa sisarusparvea täydensivät vielä tyttäret Hedvig Johanna ja Eva Helena. Eva oli naimisissa kartanonomistaja Forströmin kanssa.

Suomen maatilat, osa I -teos kertoo Hiiden kartanosta lisäksi seuraavaa;

Pinta-ala 450,5 ha; siitä puutarhaa 3, peltoa 128,46, luonnonniittyä 1,85, viljelyskelpoista maata 5,67, metsämaata 298,58 ja joutomaata 12,94 ha. Peltomaa, josta 20 ha on salaojissa, on epätasaista savi-, hiekka- ja multamaata. Rakennuket viljelysten keskellä, kauniilla paikalla, Lohjanjärven ja Hormajärven välisellä kannaksella. Päärakennus, joka on rakennettu 1700-luvulla, on 2 kerroksinen, vanhaa herraskartanotyyliä ja sijaitsee suuren saarni- ja koivupuiston keskellä. Navetta harmaasta kivestä, rakennettu v. 1906.

Sitä paitsi on tilalla historiallisena muistona vanha tuulimylly. Pellot kahdeksassa lohossa, joista yhdessä seuraava viljelyskierto: kesanto. ruis, 4 heinää, 2 kauraa. Muut lohot ovat vapaassa viljelyksessä. Peltoalasta oli v. 1929 8 ha kesannolla, 0,6 vehnällä, 8 rukiilla, 19 kauralla, 1 ohralla, 0,5 herneellä, 0,9 perunalla, 0,9 juurikasveilla ja 89,56 ha heinällä tai laitumena.
Maat ovat hyväkasvuisia; niinpä on saatu rukiista 17 ja kaurasta 14 jyvää. Kotieläimiä: 10 hevosta, 40 lehmää, 2 sonnia. 6 sikaa, 10 lammasta ja 30 kanaa. Hevoset ovat hyvää »Kirpun» sukua ja useat kantakirjassa. Hevoshoitoon onkin kiinnitetty suurta huomiota. Karja on Ay-rotua, josta osa on kantakirjassa ja osa siihen oikeutettua. Säännöllisten lehmien keskilypsy v. 1928 29 oli 3 540 kg maitoa ja 137,1 kg rasvaa. Paras lehmä lypsi samana aikana 5 067 kg maitoa ja 195 kg rasvaa. Siat ovat SY- ja lampaat shropshire-rotua. Kaupallisista tuotteista ovattärkeimmät maito. vilja, liha, heinät, perunat ja puutarhanantimet. Maito myydään Lohjan maidonmyyntiosuuskunnalle, muut tuotteet joko Lohjalle tai muuallekin. Metsä on osaksi havu-, osaksi koivumetsää. Sita hoidetaan suunnitelman mukaan ja tuotteet myydään tukki-, faneeri- ja paperipuina sekä jalkoina. Voimantarpeen tyydyttämiseksi on tilalla höyrykone.

Kommentit

Suositut tekstit