Friesenskiöld

Göran Michaelis mainitaan Raision kirkkoherrana vuonna 1571. Vuodesta 1577 hän oli myös Naantalin kirkkoherrana ja sai sieltä pappilan virka-asunnokseen, kun Raision pappila otettiin kruunulle. Naantalin kaupunki ja birgittalaisluostari oli perustettu 1443. Luostarista oli 1500-luvun lopulla jäljellä enää Naantalin kirkko, sama rakennus, joka yhä edelleen palvelee seurakuntalaisia.

Göran sai 30.5.1577 kuninkaallisen kirjeen lisätyistä virkapalkkioista ja 4.7.1583 verovapauden kahdelle talolle Piikkiössä. Vuonna 1584 hän seurasi piispa Kristian Agricolaa Rääveliin ja palveli sikäläisessä hiippakunnassa.
Koska Göranin pojanpoika myöhemmin käytti nimeä Friesenskiöld, on mahdollista että jo Göran (tai hänen vaimonsa tai miniänsä) oli nimeltään Friis ja/tai kotoisin esimerkiksi Raision Friisilästä. Nimi Friis tarkoitti “friisiläinen” ja sen nimisiä henkilöitä asui Suomessa ja Ruotsissakin runsaasti jo keskiajalta lähtien mm. Porissa, Vaasassa, Kemissä ja Naantalissa. Friis- alkuisia talon- ja paikannimiä oli pitkin rannikkoa, esim. Raisiossa, ja jopa sisämaassa Pohjois-Hämettä myöten.

Göranin puoliso oli nimeltään Maria Mattsdotter. Göran kuoli 1592 ja Mariasta sanottiin 1616, että hän eli suuressa köyhyydessä asuen muiden luona; Marian mainittiin olleen elossa vielä 1621.

Pariskunnan lapsista tunnetaan ainakin luutnantiksi ylennyt Ivar, joka omisti rälssiä Raision Vaisaaressa. Hän kuoli taistelussa, luultavasti jossain päin Etelä-Virossa. Puoliso Margareta sai sitten 1626 verovapauden yhden manttaalin taloon Paraisilla. Heillä olisi pojat Ivar ja Lars. Näistä Lars asui 1620-luvulla Paraisilla hoitaen äitinsä tilaa.

Ivar Ivarsson puolestaan yleni aina majuriksi saakka ja vuonna 1651 hänet aateloitiin nimellä Friesenskiöld. Hän oli aloittanut uransa 1613 tavallisena sotilaana ja edennyt vuoteen 1636 mennessä kapteeniluutnantiksi. 1650 hän oli Porin jalkaväkirykmentin kapteeni. Hieman aiemmin hän olisi saanut elinikäisen rälssivapauden Rymättylässä sijainneelle tilalleen. Sinne hän nyt perusti Järvensuun nimellä tunnetun säteritalonsa. Vaikka hänet oli aateloitu, ei hän koskaan hakenut paikkaa Ruotsin ritarihuoneelta. Ivarin pojanpojan myötä Friesenskiöldin aatelinen suku sitten sammui mieslinjalta. Ivar Ivarsson itse kuoli Riiassa vuonna 1656.
Hänen puolisonsa oli Katarina Mark, joka sai kahdeksan vuotta miehensä kuoleman jälkeen anoppinsa tavoin elinikäisen verovapauden maaomistuksilleen.

Pariskunnan lapsista tiedetään seuraavaa;

Poika Gustaf, kapteeniluutnantti, oli naimisissa Anna Jägerhorn af Storbyn kanssa ja kuoli vuonna 1690

Poika Ivar, luutnantti, oli naimaton ja kuoli Bohusin linnakkeesta käydyssä taistelussa vuonna 1677

Tytär Margareta, oli naimisissa vouti Påvel Callian kanssa

Tytär Lukretia, oli naimisissa kamreeri Magnus Reiherin kanssa

Nimeltä tuntematon tytär, joka oli naimisissa kapteeni Johan Ahlbomin kanssa.

Kommentit

  1. Hi! Sorry for off-top. Can you please tell me if there are some books or articles devoted to the history of photographic ateliers in Helsinki/Helsingfors in the late XIXth and the beginning of the XXth century? Do you know some?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit