Jatkotarina Rosendahlista

Lohjan Karstun kylän Joenpellon talon Kujansillan torpassa syntyi syksyllä 1820 poikalapsi, joka sai nimen Adolf. Hänen vanhempansa olivat torppari Erik Johan Fredriksson ja Maria Enberg. Äiti Marian isä Abraham oli asunut saman kylän Pohjalaisen talon torpassa ja työskennellyt puuseppänä. Äidinäiti Maija Stina oli tullut Karstulle muutaman kilometrin päässä sijainneesta Paloniemestä.

Reilun parinkymmenen vuoden iässä Adolf lähti kotitorpastaan ja suuntasi kulkunsa läheiselle Karjalohjalle. Siellä hän meni avioon 27.12.1844 Karkalinniemenssä syntyneen Anna Kreetta Kustava Vareliuksen kanssa. Anna Kreetalla oli jo yksi tytär, aviottomana syntynyt Engla Karolina, joka myöhemmin nai tarkk'ampuja Gustaf Dahlstedtin, mutta kuoli vain viitisen vuotta myöhemmin.


Adolfille ja Anna Kreetalle saivat yhteensä kuusi lasta, joista neljä ensimmäistä syntyi Karjalohjalla ja kaksi nuorinta Suomusjärvellä. Karjalohjalla ollessaan perhe asui ensin ilmeisesti vaimon kotona Suurniemessä, mutta jo 1845 koti löytyi Tammiston kylästä. Muuttokirjalla nro 50 perhe sitten lähti vuonna 1855 Suomusjärven Nummijärven Heinun taloon, jossa isä Adolfista leivottiin muonarenki. Saman talon torpassa Adolf Rosendahl myös kuoli 43 vuoden ja yhden kuukauden ikäisenä lokakuussa 1863.

Leski Anna Kreetta jäi torppaan asumaan nuorimpien lastensa kanssa. Siellä asustivat vielä silloinkin, kun koko Nummijärven kylä siirrettiin osaksi Karjalohjan pitäjää vuonna 1874.

Perheen lapsista esikoistytär Maria Matilda oli kuollut jo 1845 reilun vuoden ikäisenä. Seuraavina syntyneet Gustaf Adolf ja Kustava Matilda menivät molemmat tahoillaan naimisiin. Gustafin puoliso oli Edla Pihlstedt Sammatista ja Kustavan Jaakko Johannes Gustavsson Somerolta. Järjestyksessä seuraava lapsi, tytär Josefa Lovisa pysyi ainakin 1870-luvun lopulle saakka naimattomana ja oli piikana useissa eri taloissa Lohjalla ja Karjalohjalla. Muuttaneiden luettelon mukaan hän lähti Karjaalle 28.11.1874, mutta tuon ajankohdan jälkeen hän häviää tutkijan näköpiiristä.

Adolfin ja Anna Kreetan järjestyksessä viides lapsi, poika Henrik Johan nai karjalohjalaisen Vitus Wikbergin lesken, Elvina Vikstedtin, joka oli kotoisin Kiskon Leilän rusthollista. Elvinan esipolvet vievät mm. Orijärven kaivoksella ja Tenholan Kullaan masuunille.

Perheen kuopus, Alexander Rosendahl asui 1870-luvulla äitinsä veljenpojan, pitäjänsuutari August Wareliuksen perheessä renkinä. Hän todennäköisesti oli samalla kisällinä, koska 1887 hänet jo mainitaan Pipolan talossa asuvana kyläsuutarina. Seuraavalla vuosikymmenellä hän vaihtoi sukunimensä Laaksoseksi.

Edellä mainitun Kustava Matildan ja Jaakko Gustavsson monilapsisesta perheestä ainakin kaksi tytärtä lähti 1800-luvun loppuvuosina siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin. Aurora Aleksandra astui Hangossa laivaan vuoden 1897 aikana ja asettui perillä ensiksi New Yorkin suurkaupunkiin, yksin. Hieman myöhemmin hän sai houkuteltua mukaansa nuoremman sisarensa Karinin.

Tyttärentytär Carol Kammen kertoo Aurorasta; Yhdysvaltoihin tultuaan työskenteli sisäkkönä ja ompelijana. Isoäitinini oli aina tyylikäs, hänen talonsa oli siisti ja hänen puutarhansa kaunis. Aurora otti Valloissa käyttöön nimen Alice, Suomessa hänen lempinimensä oli Sanni. Hänen miehensä Daniel ja Aurora kääntyivät myöhemmin ns. Christian Science -uskoon. Perhe , jossa Aurora oli pisimpään töissä, oli myöskin tämän uskonnon kannattajia. Aurora syntyi Lohjalla mutta varttui Hangossa. Hän lähti Valtoihin, koska halusi päästä työhön. Koko sen ajan, kun hänen äitinsä eli, lähetti hän tälle rahaa. Aurora kävi monta kertaa Suomessa ennen Toista Maailmansotaa ja pari kertaa sen jälkeenkin.

Tämä tarina jatkuu "seuraavassa numerossa"!



Kommentit

Suositut tekstit