Hangalan augmentti

Pieni tietosanakirja 1920-luvulta tietää kertoa seuraavaa rustholleista ja niiden augmenttitiloista;

"Ne kruununtalot, joiden vero oli mennyt ratsuväen pitoon, saivat sen asemesta asettaa miehen ja ratsun täysine varustuksineen armeijaan. Niitä ruvettiin sanomaan ratsutiloiksi l. rustholleiksi. Kaarle XI perusti myös uusia ratsutiloja, joiden omistajat saivat vapautusta tai vähennystä veroista suorittamalla ratsupalvelusta. Ellei vapautusta ratsutilasta kruunulle tulevasta verosta katsottu riittäväksi korvaukseksi ratsupalveltiksesta, saivat ne kantaa joidenkuiden lähitalojen verot. Näitä taloja sanottiin augmentti- l. akumenttitaloiksi. Ratsutilojen, tuli sodan ja rauhan aikana hankkia ja kustantaa hevonen ja mies täysissä varustuksissa. Kun mies tai hevonen oli kuollut tai niiden paikka muuten tullut tyhjäksi, tuli ratsutilojen hankkia uusi."


Yksi edellä mainituista augmenttitiloista oli silloisessa Uskelassa, nykyisessä Salon kaupungissa sijainnut Hangalan yksinäistalo. Talosta löytyy maininta jo vuodelta 1580. Tuolloin sen isäntänä oli muuan Tuomas, joka oli ammatiltaan seppä. Hänen jälkeläisensä suoraan alenevassa polvessa asuivat talossa aina 1810-luvulle saakka. Tuolloin kotitalonsa lampuotina eli vuokraviljelijänä oli vuonna 1757 syntynyt Johan Henriksson. Kun hänen vaimonsa Helena kuoli 1819, muutti Johan lähistöllä sijainneen Isokylän Nohterin talon uudeksi isännäksi naituaan täkäläisen leskiemännän.

Itse olen Hangalan väestä seurannut lähinnä 1600-luvun lopulla syntyneen Simo Simonssonin ja hänen vaimonsa Britan jälkeläisiä. Brita oli kotoisin viereisen Veitakkalan kylän Ollin talosta. Pariskunnalla oli ainakin kuusi lasta, joista kolmella oli omaa perhettä.

Esikoistytär Kaisa syntyi vuonna 1723 ja meni naimisiin Salonkylän Saksin isännän, Christer Jakobssonin kanssa. Heidän jälkeläisensä asuivat Saksilla aina 1800-luvun alkupuolelle saakka, kunnes talo myytiin suuremman kokonaisuuden yhteydessä.

Kaisan kolmisen vuotta nuorempi velipoika Henrik oli isänsä jälkeen Hangalan isäntänä. Hänet mainitaan myös Uskelan pitäjän kuudennusmiehenä, joten hän lienee nauttinut kunnioitusta ja luottamusta aikalaistensa keskuudessa. Hänen ensimmäinen puolisonsa Anna Löfling oli korpraalin tytär Nummen pitäjän Varttilan kylän Tammelta. Hänen sukujuurensa ovat tosin Perttelissä (tästä tiedosto kiitos J. Sarell!). Lapsia Henrikillä ja Annalla oli yhteensä seitsemän.

Anna Löflingin kuoltua Henrik nai Anjalan kylästä kotoisin olleen Maria Christerdotterin. Reilun 50 vuoden kypsässä iässä Henrik sai Mariansa kanssa vielä pari lasta.

Kaisan ja Henrikin veli Simo syntyi vuoden 1728 tienoilla. Hän asui ensin kotitalossaan ja sitten läheisessä Lopin kylässä työskennellen pitäjänseppänä. Hän oli naimisissa edellä mainitun Saksin isännän, Christerin siskon, Kaisa Jakobsdotterin kanssa.

Simon ja Britan kolme muuta lasta olivat Lars, Gabriel ja Erik. Näistä Lars ja Erik kuolivat naimattomina kotitalossaan. Gabrielin myöhemmistä vaiheista en ole saanut selvyyttä.

Olen pari päivää sitten lisännyt kotisivuilleni jälkipolvitauluston Hangalasta. Isompi kuva on osa Åbo Allmänna Tidning -lehdessä vuonna 1818 julkaistusta huutokauppailmoitus Veitakkalan kylän ja Hangalan taloista.



Kommentit

Suositut tekstit