Lönnrotin perhehauta Sammatissa

Elias Lönnrotin vanhin veli Henrik Johan oli isänsä Fredrikin tavoin räätäli. Hänen kerrotaan kiertäneen työnsä perässä Sammatin lisäksi Nummella, Lohjalla ja Kiskossa. Hänellä oli peräti kaksi kisälliä ja kaksi oppipoikaa. Jossain välissä Henrik Johan ehti Viipuriin saakka satuloita tekemään.

Hän syntyi pikkuveli Eliaksen tavoin Sammatin Kiikalan kylän Junnin talon torpassa. Välillä isä Fredrik asui perheineen Haarjärven kylässä. Näissä kahdessa kylässä Fredrikille ja puoliso Ulrikalle syntyi yhteensä kuusi lasta, joiden elämänkaaret erosivat suuresti toisistaan.

Henrik Johan jatkoi siis isänsä ammattia. Seuraava sisaruksista, Adolf Fredrik, nai Pohjan pitäjästä kotoisin olleen Kristinan ja vietti melko kiertelevää elämää. Parikymppisenä hän muutti Karjalohjan Lohjantaipaleen kylään, sieltä Nummella ja edelleen Vihtiin. Vihdistä hän lähti Kajaaniin ja Paltamoon palaten Uudellemaalle, Nurmijärvelle 1840-luvun alussa. Sieltä tie vei Vihtiin, jossa Adolf myös kuoli.

Kolmas lapsi sai nimen Gustaf Edvard ja hän teki myös räätälintöitä. Rippikirjojen mukaan Gustaf oli juoppo ja tappelija. Hän kuoli naimattomana keuhkotautiin Sammatissa vuonna 1836.

Perheen neljäs lapsi oli sitten Elias Lönnrot, josta ei liene tarvetta kertoa enempää.
Viides lapsi oli jälleen poika. Gabriel Martin työskenteli renkinä Sammatissa, kunnes muutti Kajaaniin kesällä 1834. Sieltä hän viitisen vuotta myöhemmin siirtyi Sotkamon rautatehtaalle töihin ja edelleen Liperiin rokottajaksi. Jostain syystä hänet kuitenkin erotettiin tästä virasta. Gabriel Martin pysyi toisen isoveljensä tavoin naimattomana. Hän kuoli helmikuussa 1876.

Fredrikin ja Ulrikan perheen kaksi nuorimmaista, Johanna ja Henrika oli tyttöjä. Heistä nuorempi oli Henrika, joka kuoli lapsena. Johanna Lönnrot meni naimisiin laivapuuseppä Gustaf Eklundin kanssa ja sai tämän kanssa yhden pojan Helsingissä vuonna 1839. Gustafin kuoltua joutui Johanna taloudellisiin vaikeuksiin ja isoveli Elias riensi avuksi. Johannan sanotaan viettäneen "huonoa elämää" Helsingissä. Hänen väitetään saaneen kolme aviotonta tytärtä, mutta näistä ei ole tarkempaa tutkittua tietoa itselläni.

Palataksemme Henrik Johan Lönnrotiin, meni hän naimisiin loppusyksyllä 1819 tenholalaisen Stina Lisa Björklundin kanssa. Tästä avioliitosta syntyi seitsemän lasta, joista kahdella oli omaa perhettä. Lapsista varmasti tunnetuin on Miina, ristimänimiltään Sophia Vilhelmina. Hän oli se nainen, joka huolehti Elias Lönnrotista tämän vanhoilla päivillään. Paikkarin torpan läheisyyteen rakennettu pieni punainen tupa kantaa Miinan mökin nimeä. Elli Lounela lahjoitti mökin Sammattiseuralle. Miina itse ehti olla lukuisissa sammattilaisissa taloissa piikana elämänsä aikana. Hän kuoli lähes 90 vuoden iässä syksyllä 1915.

Miinan sisaruksista lapsina tai nuorukaisina kuolivat Kaarle Juhana, Lovisa ja Gabriel Martin. Perheen esikoinen, tytär Amalia Charlotta pysyi naimattomana koko ikänsä ja vanhuuden päivät hän vietti Miinan mökissä sisarensa luona. Veli Frans Fredrik ja sisko Sophia Christina menivät molemmat tahollaan naimisiin. Frans Fredrikin puoliso oli Tervolassa syntynyt Sofia Snellman. Frans oli kappalaisen virassa mm. Hyrynsalmella ja Ristijärvellä.

Sophia Christinan puoliso oli torppari ja suutari Karl August Westerholm Sammatista. Karl August oli syntynyt Niemenkylän Oinoon talossa. Hän rakensi edellä mainitun Miinan mökin ennen kuin muutti perheineen Helsinkiin vuonna 1875.

Sammatin kirkkomaalla on vaatimaton hautakivi, jonka alla lepää Henrik Johanin ja vaimo Stina Lisan lisäksi lukuisa joukko edellä mainittujan henkilöitä.

Kommentit

  1. Hei Juha! Eikös Eliaksen isä ollut Fredrik eikä Matti.

    VastaaPoista
  2. Olet tietysti ilman muuta oikeassa. Tuli täydellinen ajatusvirhe kirjoittaessa.

    Matti Lönnrotin poika Fredrik (s. 1765) oli tietysti Eliaksen ja sisarusten isä. Äiti taasen oli Ulrika Andersdotter Wahlberg.

    Iso kiitos tarkkaavaisuudestasi.
    korjailen!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit