Palveluspiian kahdeksan murhaa

Nuutajärven lasitehtaalla vuonna 1811 syntyneen Otto Söderbergin elämästä ei puuttunut hurjiakaan käänteitä. Hänen vanhempansa olivat lasinpuhaltaja Mathias S. ja vaimonsa Greta Lisa Määttä. Tulevan puolisonsa Gustava Graveliuksen Otto tapasi luultavasti Tammelassa. Gustava oli Ruotsin Sigtunassa syntyneen Greta Stampellin avioton tytär, joka oli syntynyt Vihdin Niuhalassa. Sukunimensä Gustava sai isäpuoleltaan, Vihdin kappalaisen pojalta, Jacob Graveliukselta. Tämä oli ollut Gustavan syntyessä vasta reilun 11 vuoden ikäinen, mutta ilmeisesti otti jossain vaiheessa tyttären omakseen.
Jacob G. ja Greta Stampell asuivat 1820-luvulla ainakin Virroilla ja Ruovedellä, mutta muutoin heidän vaiheistaan ei ole tietoa. Gustava sen sijaan sai aviottoman tyttären, Carolina Charlottan Tammelassa vuonna 1829. Kun Carolina menee aikanaan naimisiin, hänet mainitaan inspektori Otto Söderbergin tyttärenä. Otto ja Gustava menivät naimisiin muutamia vuosia myöhemmin Oton ollessa Hauhon Hovinkartanossa renkivoutina. Tuohon aikaan syntyivät lapset Karl Otto ja Paulina Palsara. Erittäin harvinaisen nimen saanut Paulina Palsara kuoli parin vuoden iässä Königstedtin kartanossa Vantaan Riipilän kylässä perheen ilmeisesti ollessa matkoilla. Hänet haudattiin Tammelaan.

Seuraavalla vuosikymmenellä Otto perheineen oli siirtynyt Nummen pitäjän Hyvelän kylän Uotilan ratsutilan hoitajaksi. Kyseinen talo toimi ainakin 1800-luvun loppupuolella paikallisten käräjien pitopaikkana. Vuonna 1862 Uotila pääsi lehtien sivuille siellä riehunneen tulipalon jälkeen. Vahingoiksi arvioitiin 127 ruplaa. Vuonna 1863 laskettiin yhden ruplan vastaavan neljää markkaa. Mauri Räsäsen kotisivuilta löytyvän taulukon perusteella summa vastaisi nykypäivänä noin 1500 euroa. Toisaalta vuonna 1862 eräs herra sai kotiväeltään 25 ruplaa "uuden univormun hankkimiseen".

Tämä tulipalo oli kuitenkin vähäinen episodi siihen nähden, mitä Uotilassa koettiin seuraavalla vuosikymmenellä. Vuoden 1874 tammikuussa löydettiin talon maitokamarista kuollut lapsi. Lähes samantien poliisitutkimukset johtivat talon palveluspiian, 26-vuotiaan Aleksandra Michelsdotterin jäljille. Vastasyntyneen kaulasta löytyi jälkiä kuristamisesta. Tämä sai tutkimusta johtaneen kruununnimismiehen vangitsemaan Aleksandran välittömästi ja viemään hänet vankihuoneeseen odottamaan tuomiota.

Tämä kaikki oli liikaa epäillylle ja pyysi saada nähdä papin. Nummen kappalaisen vierailtua epäillyn luona, muuttui tämän yhteistyöhaluiseksi ja kertoi suorastaan kammottavan tarinan. Hän sanoi synnyttäneensä ikävuosien 17 ja 26 välillä kahdeksan lasta ja surmanneen nämä kaikki. Kaksi ensimmäistä hän oli heittänyt läheiseen jokeen. Huomattuaan tämän huonoksi paikaksi vainajien noustua takaisin pinnalle oli hän kätkenyt neljä ruumista navetan ullakolle turpeiden alle. Viimeisen ruumiin hän oli sitten survonnut piironkinsa lootaan. Kahdeksas oli sitten tämä maitohuoneesta löytynyt. Lapsista neljä oli tyttöjä ja loput poikia.

Aleksandra väitti kaikkien lasten isän olleen hänen oman isäntänsä, Otto Söderbergin. Tästä järjestettiin oma tutkimuksensa, mutta ilmeisesti asiaa ei todistettu lopulta suuntaan tai toiseensa. Aivan vielä ei ollut nykyaikaisten dna-todistusten aika. Poliisin tietojen mukaan Aleksandra itse oli somerolaisen aviottoman piian, Gustavan tytär, joka oli koko edellä mainitun ajan työskennellyt Söderbergin perheessä. Todisteiden joukossa kerrottiin, miten 21.7.1867 oli löydetty joesta tunnistamaton vastasyntyneen ruumis. Aleksandran tunnustuksen perusteella voitiin tämä vainaja todeta hänen murhaamakseen.

Kihlakunnanoikeus tuomitsi palveluspiika Aleksandran jokaisesta murhasta kahdeksan vuoden vankeuteen eli yhteensä 64 vuoden kuritushuonerangaistukseen. Turun hovioikeus otti asian käsittelyynsä ja lievensi sitä. Murhaaja sai lopulta 10 vuotta vankeutta, koska tämä oli käytännössä korkein käytössä ollut tuomiomäärä. Tuomio alistettiin vielä senaatin tarkastettavaksi.

Aivan kuin tässä episodissa ei olisi ollut tarpeeksi, koetteli Hyvelän Uotilaa samalla myös toinen aikalaisisssa varmasti puheita herättänyt tapaus. Rusthollin omistaja Otto Söderbergiä vastaan nostettiin syyte siitä, että hän olisi poikansa häissä vuonna 1869 käyttäytynyt sopimattomasti tuolloin vasta 12 vuoden ikäisen Eva Nymanin kanssa. Ajan sanomalehdissä tapausta luonnehdettiin mm. siihen tapaan, että ellei Eva oli ollut jo 12 -vuotias, olisi Söderbergille määrätty ilman muuta kuolemanrangaistus. Eva oli yksi niistä onnettomista, joita kunnan köyhäinhuolto vuosittain kauppasi ylläpidettäväksi halvimman tarjouksen tehneelle.

Otto Söderberg olisi voinut siis joutua todella pahaan liemeen, mutta oikeus joutui lieventämään tuomiotaan. Tapauksesta oli kulunut jo vuosia ja tyttö oli ollut "tolf år och några dagar" - 12 vuotta ja muutamia päiviä. Näistä seikoista johtuen lopullisena rangaistuksena rusthollin omistajalle luettiin 20 päivän vankeus vedellä ja leivällä.

Otto Söderbergin ja hänen vaimollaan oli yhteensä kuusi lasta. Näistä neljä ehti naimisiin saakka. Ennen avioliiton solmimista syntynyt tytär Carolina meni naimisiin Nummen Röhkölän Kraamin talon rusthollari, Karl Viktor Salinin kanssa. Hauholla syntynyt Karl Otto S. vei vihille Oinolan Päkärin talosta kotoisin olleen Agneta Malinin. Karl Otto oli sotilasarvoltaan vääpeli ja hänen kuolemansa jälkeen leskivaimo Agneta sai pienen eläkkeen valtiolta.

Poika Klas August S. mainitaan ensin tilallisena Hyvelän Rekolla, josta hän sitten 1870-luvun loppuvuosina siirtyi maakauppiaaksi Saukkolan kylään. Hänen pikkuruisia mainoksiaan voi löytää 1880-luvun Hufvudstadsbladet -lehdistä. Avioon Klas ehti kahdesti, ensin Järvenpään kylän Uotilan rusthollarin tyttären, Christina Landenin kanssa ja tämän kuoltua hän vei vihille Elvina Nymanin. Näistä avioista oli yhteensä ainakin 11 lasta.

Perheen kuopus, Emil Söderberg otti vaimokseen Nummen Salonkylän Isomarkulla syntyneen Eva Stina Sahlstedtin. Pariskunta asettui Remalan Ollin taloon, joka on edelleen suvun hallussa. Eräiden tietojen mukaan Nummella oli 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kolme "herraa", jotka olivat Kraamin herra Salin, Ollin herra Söderberg ja herra Klas Söderberg. Näin herrat olivat siis keskenään lähisukulaisia, kaksi veljestä ja heidän lankonsa. Alimassa kuvassa Ollin talopiiriä 1930-luvulla.


Kommentit

  1. Kirjoitit:"Jacob G. ja Greta Stampell asuivat 1820-luvulla ainakin Virroilla ja Ruovedellä, mutta muutoin heidän vaiheistaan ei ole tietoa."

    Tämä pariskunta löytyy ainakin Tammelan Rippikirjasta joka on vuosilta 1825-1832. He ovat olleet sillon kirjoilla Haudankorvassa, Wiksbergin Mickolassa ja käyneet ripillä 1828-1831.

    Samalta sivulta löytyy Gustava Charlotta Gravelius

    Terveisin,
    Kirsi

    VastaaPoista
  2. Etsin toista Stampell´ia ja huomasin Grethan Virroilla, josta perhe muutti 1826 Kangasalle.

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintonen tarina. Kun samaa miestä syytetään noin usein erilaisista 'haureudenteoista', niin herää epäilys, että olisiko kuitenkin hänen käytöksessään ollut jotain, joka olisi antanut aihetta syytöksiin.

    terveisin, Ulla I

    VastaaPoista
  4. Taitaa tämä Otto Söderberg olla minunisoisäni Berndt Robert Etelävuoren(Söderberg, hän suomesi nimensä)isoisä. Klas August on taas Berndt Robertin isä. Berndt Robert muutti vuosisadan alkuvuosina Luumäellä ja avoitui Venäläisenkylässä sijaitsevan Anttilan talollisen tyttäreen Hilda Venäläisen joulukuussa 1912. He saivat 7 lasta, joista yksi kuoli pienenä. Isäni Eelis syntyi 1918 ja kuoli 2002.
    Edellä kerrotusta tarinasta tulee mieleen wanhat suomi-filmit.
    Rauno Etelävuori

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit