Kamalia hetkiä Gråskärsbådan karilla

Tasavallan Presidentti Tarja Halosen isoäidin, Ida Öfverströmin eräs pikkuserkku oli helsinkiläinen teurastajamestari Ernst Anton Sahrberg. Ernst oli syntynyt Kirkkonummen Ingvalsbyn Västergårdin rusthollissa heti joulun jälkeen vuonna 1855 rusthollari Karl Sahrbergin ja Lovisa Hinströmin perheeseen.

Molemmat vanhemmat olivat paljasjalkaisia kirkkonummelaisia, mutta Ernstin isoisä Nils Saarberg oli ollut kotoisin Karjalohjalta. Nilsin sukujuuret löytyvät ajassa taaksepäin mennessä mm. Kiskon, Pusulan ja Sammatin vauraimmista taloista. Onpa mukana Ruotsinmaalta Suomeen tullut von Lund -sukukin.

Ernst Anton Sahrberg jätti hänkin oman jälkensä maamme historiaan. Vuonna 1889 hän oli Ruotsalaisen Puolueen ehdokkaana Helsingin kaupungin taksoituslautakuntaan. Tämä lautakunta oli yksi ensimmäisiä kunnallisen hallinnon yksiköitä. Sen tehtävänä oli vuosittain määrätä kaupungissa perittävät verot ja maksut. Lautakunnan määräminen oli aluksi harkinnanvaraista, mutta vuodesta 1898 lähtien se oli lakisääteinen instanssi.

Oheisessa ehdokaslistassa pistää silmään sen painottuminen voimakkaasti kauppiaisiin ja käsityöläisiin. Ernst Sahrberg oli tavallaan näitä molempia, koska hänelle oli myös oma pieni liike Vladimirin- eli Kalevankadulla, numerossa 12. Siellä myytiin petrolia, viipurilaisia kynttilöitä, riisiryynejä, forssalaista pumpulia ja mm. kahvia. Kyse oli siis kunnon sekatavarakaupasta, josta vuonna 1879 saattoi ostaa mm. "Töölön sokeria ja siirappia halvimpaan mahdolliseen hintaan". Sahrberg perheineen asui Bulevardin varrella.

Ernst Sahrbergin elämän yksi järkyttävimmistä tapahtumista oli kesäkuussa 1885. Tuolloin muutamia ystävyksiä päätti lähteä eräänä tiistai-iltapäivänä purjehtimaan Karl -nimisellä höyryveneellä. Mukana olivat Sahrbergin lisäksi kauppiaat Ahlgren, Skogström ja Sundmark sekä ravintoloitsijat Ahlgren ja Huldt. Seurueen kohteen oli Gråskärsbådan -niminen kallioluoto, jonka luona oli paria vuotta aiemmin haaksirikkoutunut höyrylaiva Porthan. Luodolta käsin miesten oli tarkoitus saalistaa merilintuja ampumalla. Porthan oli muuten turkulaisten oma höyrylaiva, joka liikennöi Turun, Helsingin ja Lyypekin välillä.

Seuraavana aamuna ravintoloitsijat palasivat höyryveneellä kapunkiin muiden jäädessä metsästämään. Miehet olivat varustautuneet ruuhilla paluuta varten. Metsästysreissun päätti yllättäen noussut ankara myrsky. Merenkäynti oli niin kova, että lähes koko luoto peittyi vesimassoihin. Myrskyn jatkuessa lähetettiin höyryvene pelastusmatkalle, mutta sen oli käännyttävä takaisin. Samanlaisen turhan yrityksen teki luotsihöyrylaiva Jupiter torstaiyönä. Perjantaina Jupiter teki toisen matkan ja tällöin toveruksista oli hengissä enää Sahrberg. Ahlgren ja Skogströmin olivat kuolleet ennen Jupiterin ankkuroitumista luodon viereen. Sundmark saatiin raahattua laivalle Sahrbergin rohkean ja neuvokkaan toiminnan ansioista, mutta siellä hän kuoli hetken päästä. Skogströmin ruumista ei saatu pelastettua myrskyn riepoteltua sen jonnekin. Ahlgrenin ruumis jouduttiin jättämään meren armoille ja ainoastaan Sahrberg pelastui kokonaan. Hän kuntoutui fyysisesti tapauksesta, mutta varmasti tuo yö luodolla jätti pysyvät jäljet teurastajamestariimme.

Muutamia päiviä traagisen tapahtuman jälkeen Sahrberg kirjoitti perusteellisen kertomuksen tästä onnettomasta seikkailusta. Sen julkaisi suomenkielellä Tampereen Sanomat 25. ja 27. päivä kesäkuuta. Mikäli Ernst Anton Sahrberg todellakin rustasi tekstin itse paperille, olisi hänen kannattanut vakavasti harkita kirjailijan uraa. Sen verran elävästi hän osaa maalata eteemme tuon huiman, mutta onnettoman seikkailun - lue itse tästä!



Kommentit

Suositut tekstit