Puutarhassa

Puutarhamestari Elias Norlin saapui Halikon Åminnen l. Joensuun kartanoon Tukholmasta lokakuussa 1804. Häntä tarvitsi kartanon silloinen isäntä Gustav Mauritz Armfelt puu- ja hedelmäistutusten tekoon. Ruotsin edustajana Wienissä tuolloin toiminut kreivi oli päättänyt uudistaa tilansa puutarhat.

Norlin oli leski tullessaan Suomeen, mutta avioitui jo samana vuonna viereisessä Viurilassa asuneen Helena Enbomin kanssa. Ensimmäisestä aviosta puutarhamestari toi mukanaan kolme poikaa, Karl Fredrikin, Eliaksen ja Erik Gustavin. He kaikki jatkoivat isän viitoittamalla tiellä toimien puutarhamestareina mm. Mustiolla, Fiskarsin ruukilla, Urjalan Hongolassa ja Maskun Kankaisilla. Liitosta Helena Enbomin kanssa syntynyt poika kuoli vajaan kolmen vuoden iässä.

Näistä kolmesta nuorukaisesta Erik Gustav muutti Halikosta Mustion ruukille syksyllä 1815. Siellä hän piti huolta kartanon valtavasta puistoalueesta yhdessä renkiensä kanssa. Vaimo Eva Lindström löytyi lähes pihapiiristä. Vasarasepän tytär ja puutarhamestarimme vihittiin syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1816. He saivat neljä lasta, joista kaksi kuoli vauvaiässä. Esikoispoika Gustav Berndt meni naimisiin Helena Rönnin kanssa ja työskenteli Elimäen Hämeenkylän kartanossa.

Tytär Sofia Wilhelmina jäi Mustiolle ja meni 10.12.1854 naimisiin puutarhamestari Erik Johan Saxenin kanssa. Tämä oli syntynyt Salon Kaukvuoren kylän Kenkkallion torpassa ja tullut sieltä töihin ruukille. Sofian kuoltua seitsemän avioliittovuoden jälkeen mestari Saxen meni uusiin naimisiin räätälintytär Eleonora Wareliuksen kanssa.



Mustion kartanon puutarhaa varten oli tehnyt suunnitelmia mm. varamaanmittari Gottfried Hartzell ruukinpatruuna Magnus Linderin pyynnöstä jo vuonna 1787. Gottfriedin ajasta ei puistossa juurikaan ole jälkiä. Harvinaisen korkkipuun ja amerikkalaiset jalopähkinäpuut istutti Fridolf Linder 1800-luvun loppupuolella. Puutarhan suunnittelu liittyi itse kartanoon, jonka päärakennuksen Magnus L. teetti vuosina 1783-92. Nykyisin kartanossa toimii hotelli ja tilausravintola.

Ylemmässä kuvassa on satunnainen otos 1800-luvun lopun englantilaisesta puutarhasta. Englannissa puutarhanhoidolla on tavattoman vanhat perinteet ja täkäläisistä kartanoista ovat varmasti Suomessakin toimineet mestarit saaneet vaikutteita, joko suoraan tai välillisesti.

Kommentit

  1. Hei,
    Tämä on nyt tällaista hakuammuntaa;

    Pähkäilemme Suku-forumin Finlander- sivulla Amanda Narlinin taustaa. Hänestä kerrotaan Mikkelin Liikemiesten Seuran historiikissa olleen erittäin pidettynä pääemäntänä vuosina1900-1928 Mikkelissä. Amanda puhui huonosti suomea. Äidinkieli hänellä oli ruotsi. V. 1900 hän oli työnjohtaja Wallgrenin leski.

    Lehtitietojen mukaan henkilö nimeltä A.Wallgren oli hakenut muuttokirjaa Ruotsiin muutamaa vuotta ennen vuosisadan vaihdetta.
    Amanda Wallgren on merkitty Mikkelin kaupungin henkikirjoissa v. 1900 samaan osoitteeseen Israel Ravolaisen ja Magdalena Wallgrenin kanssa kälynä.


    Sukunimi Amandalla on saattanut olla alkujaan Norlin.
    Tuohon aikaan Mikkelissä ruotsinkieli oli harvinainen.
    Onko mahdollista, että hänellä olisi sukuyhteyksiä näihin Åminnen kartanon puutarhureihin?


    Mikkelin kirkonkirjat ovat puutteellisia tämän henkilön tietojen osalta. S.aika
    niiden mukaan 30.11.1868 kuollut 9.2.1937.

    Ystävällisin terveisin Maija Kerkelä

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit