Kivennavan kirkolta

Historiallisen Arkiston niteessä XXIII kerrotaan luovutetussa Karjalassa sijainneen Kivennavan pitäjän historiasta Ruotsin vallan aikaan. Kivennapa oli erotettu Muolaan ikivanhasta pitäjästä joskus keskiajallla ja sen kirkko sijaitsi satoja vuosia Hanskasuonmäen huipulla, Kivennavan kirkonkylässä.

Tähän oli kuitenkin poikkeuksia, joista ao. teos kertoo seuraavasti;

"Ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti jo keskiajalla ennen vuotta 1445, jolloin pitäjä ensi kertaa mainitaan. Se oli luultavasti aivan lähellä nykyistä paikkaansa Kivennavan kylässä. Siihen viittaa nimittäin kaksi seikkaa; ensiksi pitäjän vanhin nimi Kivinapa ja toiseksi se, että pappila ennen linnoituksen rakentamista sijaitsi sen paikalla (Kivennavan kylässä). Selvää on, ettei pappilan ollessa täällä kirkkokaan erin kaukana voinut olla, ja pitäjän vanhin nimi Kivinapa osoittaa sen sijainneen jossain nykyisen Kivennavan kylän seuduilla. 1500-luvun alkupuoliskolla tapaamme sitten pitäjän Hanttula-nimisenä, ja edellä on jo mainittu syyt, joiden nojalla voi päättää kirkon silloin sijainneen samannimisessä kylässä. Milloin kirkko alkuperäiseltä paikaltaan tänne siirtyi, on vaikea sanoa, mutta mahdollisesti tapahtui se 1400-luvun viimeisinä vuosina tai aivan 1500-luvun alussa. Venäläisten mainitaan vuonna 1495 suuresti Äyräpäätä hävittäneen, eikä ole mahdotonta, että myös Kivennavan kirkko silloin olisi tullut poltetuksi. Uusi oli rakennettava, ja sen paikaksi tuli luultavasti jo silloin Hanttula, sillä tuskin on luultavaa, että jos se olisi entiselle paikalleen rakennettu, se muutamaa vuosikymmentä myöhemmin tavattaisiin Hanttulassa, etenkään kun kyseessäolevana aikana ei rajoilla ollut mitään sotaa, joka olisi voinut vuoden 1495 jälkeen rakennetun kirkon hävittää ja siten aiheuttaa sen muuton vasta 1500-luvun alkupuoliskon lopulla. Vuoteen 1561 mainitaan pitäjän nimenä Hanttula, kunnes vuosisadan loppuun mennessä nimeksi vähitelleen tulee Kivennapa. Tämä seikka on mahdollisesti siten selitettävä, että kirkko v. 1561 siirtyi taas entiselle paikalleen ja vanhempi nimi Hanttula säilyi muistona entisistä ajoista Kivennavan rinnalla. Otaksumista, että uusi kirkko taas jotenkin niihin aikoihin rakennettava, tukee se, että venäläiset jälleen v. 1556 suurella miesvoimalla tunkeutuivat polttaen ja hävittäen pitäjän halki, jolloin Hanttulan kirkko mahdollisesti on taas tuhoutunut. Vuonna 1643 oli kirkko todennäköisesti aivan nykyisellä paikallaan Hanskasuonmäellä. Silloin jäi se entisestä linnasta hiukan syrjemmälle ja Aspegreenin kartassa on se kuvattu korkean kukkulan laelle. Tämä kukkula on kaiketi juuri Hanskasuonmäki, sillä Linnamäkeä lukuunottamatta ei läheisyydessä löydy muuta tällaista yksinäistä kukkulaa. Kirkko oli tällöin kahdeksankulmaisen aitauksen sisällä, jonka ulkopuolelle kellotapuli jäi. 1700-luvun alussa hyökkäsivät viholliset jälleen rajan yli ja jälleen hävitettiin kaiken todennäköisyyden mukaan Kivennavan kirkko. Kirkon arkistossa ei ole yhtään asiakirjaa Ruotsin vallan ajalta ja jo tämäkin seikka puolestaan viittaa siihen, että se jälleen oli tullut poltetuksi. Luultavasti vuoden 1721 jälkeen, jolloin rauha palautti varmuuden näillekin seuduille, ryhdyttiin uuden kirkon rakennuspuuhiin. Nykyinen (1890-luvun) kirkko on rakennettu 1804 ja siten ainakin viides järjestyksessä."

Isovihan jälkeisinä vuosina Kivennavan kirkkoherrana oli Johan Deutch, jonka vaimo Elisabet Nilsdotter oli Karjalohjan Kourjoen rusthollissa vuoden 1660 paikkeilla syntyneen manttaalikomissaari Nils Abramssonin ja vaimonsa Anna Fresen tytär. Elisabetin sukulaisia löydät kotisivuiltani linkin "Karjalohja Limnell" takaa. Myös Helsingin Yliopiston matrikkelista löytyy Johanin lisätietoja.


Kommentit

Suositut tekstit