Maanmittari Meller ja vaimo Barbara

Suomusjärven Ylhäisten rusthollin isäntä oli vuosina 1719-62 Mårten Jacobsson. Hänen ensimmäinen vaimonsa Anna Simonsdotter oli kuollut 1737 ja seuraavana vuonna Mårten otti uudeksi emännäkseen Kiikalan Kruusilan kylästä kotoisin olleen Maria Gustavsdotter Bromanin. Tästä aviosta syntyi ensimmäiseksi tytär Elisabet, joka meni reilun parinkympin iässä naimisiin Kiskon Toijan kylän Mellerin talon isännän, Erik Christerssonin kanssa.

Erikin ja Elisabetin perheen kolmantena lapsena syntyi toukokuussa 1766 poika Elias, joka sitten aikanaan (v. 1799) löysi vaimokseen vuonna 1779 syntyneen tenholaisen Eva Lisa Österbäckin. Eva Lisa asui vihkimisen aikaan leskeksi jääneen äitinsä luona Västankiärrin rusthollissa.

Elias ja Eva asuivat Mellerin talossa ja miestä tituleerataan välillä kylässä toimineen sahan kirjuriksi ja välillä taas talon rusthollariksi. Lapsia perheeseen syntyi vuoteen 1820 mennessä tasan 10 kappaletta. Näistä kuopus oli Karl Meller, joka varmaankin peri isältään kirjoittamisen ja piirtämisen jalon taidon. Hänet lähetettiin opintielle ja Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli tietää kertoa hänestä seuraavaa;

Yksityistodistus. Ylioppilas Helsingissä 1.12.1838 (arvosana approbatur äänimäärällä 13). Turkulaisen osakunnan jäsen 1.12.1838 1/12 1838. Carl Meller. 21/5 1820. Född i Kisko Skn. Fadren, Elias Meller, var Possessionat. ... Theologiae Examen 4/4 1839 med Omd.: Nöjaktiga. Philos. Landtmäteri Ex. V.T. 1840. Försvarl. Juridiska D:o V.T. 1841. Nöjakt. Skrifprof för Eloq. Prof. H.T. 1841. Ganska Nöj. [Afgång från Afdelningen:] 14/5 1842. Nöjakt. Flit Hedr. och Berömv. Uppf. Landtmäteri Auscultant. Maanmittausoppilas 16.3.1840. Maanmittausauskultantti 9.6.1842. — Varamaanmittari 1846. Uudenmaan läänin lääninmetsänhoitajan apulainen 1853. Toimittanut Uudenmaan läänin sotilas- ja siviilivirkatalojen metsänjakoja 1857–79. Fiskarsin metsänhoitaja 1874–76. Vanhempi komissiomaanmittari Uudenmaan läänissä 1880, ero 1882.


Vuoden 1848 loppupuolella Karl Meller oli mennyt vihille Orijärven kaivoksella tuolloin asuneen Amalia Barbara Laxin kanssa, joka oli läheisellä Antskogin ruukilla toimineen rakennusmestarisuvun jälkeläisiä. 1850-luvun alkupuolella he asuivat Orijärvellä, mutta luultavasti muuttivat tämän jälkeen Pohjan pitäjään. Kuollessaan Karl asui taas Kiskossa ja tuli haudatuksi sinne. Leskivaimo Amalia Barbara Lax sai miehensä kuoleman jälkeen valtiolta 3,000 markan avustuksen, luultavasti kunnioituksesta maanmittari Mellerin pitkää ja ansiokkasta työuraa kohtaan.

Kommentit

Suositut tekstit