Äpärän ja köyhän osa

Maaliskuun 16. päivänä vuonna 1855 synnytti Kiskon Aijalan kylässä asunut Perniön Mussaaren Vähätalon piika Wilhelmina Johansdotter aviottoman pojan, joka sai nimen Karl Elis. Pojan kummeina olivat Aijalan Isotalon Karl Gustaf Josefsson ja Helena Katarina Karlsdotter Mussaaresta. Kasteen toimitti kaksi päivää Karl Eliksen syntymän jälkeen Perniön kirkkoherrana vuosina 1852-72 toiminut Anders Magnus Bäckman.

Wilhelmina asui Mussaaressa ja Aijalassa 1850-luvulla. Hiskin Perniön kastettujen luettelossa Karl Eliksen syntymän yhteydessä mainitaan Wilhelminan asuneen tuolloin "Ojalan Wähätalossa". Tämä lienee virhetulkinta sanasta Aijala, koska Wilhelmina sai lapsensa nimenomaan Aijalan Vähätalossa. Kuten jäljemmästä tekstistä käy ilmi, sai lapsi alkunsa rikoksen yhteydessä.

Perttelin Historia -teoksessa Aulis Oja tekee selkoa mm. pitäjän vaivaishoidosta. Kirkonkokouksessa vuonna 1858 silloinen kappalainen, Antero Warelius kirjoitti seuraavaa pöytäkirjaan;

"Allekirjoittanut jutunjohdattaja kysyi seurakuntalaisilta olisiko raiskattu piika Wilhelmina Juhantytär Kiskosta päästettävä seurakuntaan, äpärä-lapsen, Karl Elis-nimisen pojan, kanssa, koska hän täällä saisi palveluspaikan Leski-rouvan Tolletin tykönä Romsilan Ruudin puustellissa; ja arvelivat saapuvilla olevat kokouksen osamiehet että, koska nykyisistäkin vaivaisista enin puoli on siivottomasti eläneitä naisia ja äpärä-lapsia, saattaisi myös tämä sanottu Wilhelmina Juhantytär ja semmemkin isätöin lapsukaisensa pikemmin taikka hiljemmin langeta vaivaisholhoukselle rasitukseksi, jonka tähden mainitut ihmiset kiellettiin tähän seurakuntaan muuttamasta."

Näin julma oli köyhien osa 1800-luvun loppupuoliskolla. Vaikka Wilhelmina itse oli joutunut törkeän teon kohteeksi, asetettiin hänet ikäänkuin rikolliseen valoon. Vaivaishoito oli mm. Perttelissä ollut vuoteen 1852 kirkonkokouksen ja kirkkoneuvoston hoidossa, mutta mainittu vuonna annetulla Keisarillisella asetuksella se siirtyi erilliselle vaivaishoitojohtokunnalle. Seuraavan vuosikymmenen lopulla koko vaivaishoito siirtyi sitten vastaperustetun Perttelin kunnan vastuulle.

Kiskon rippikirjasta selviää, että Wilhelmina Juhantytär oli syntynyt 5.1.1831 "Uskelassa". Tämä saattoi tarkoittaa kokemukseni mukaan Salon kappelia, Uskelan emäpitäjää tai Pertteliäkin. Mistään näistä kolme paikasta en ole kuitenkaan häntä löytänyt. Lähimmäksi tulee Angelniemessä tuona päivänä, mutta vuonna 1832 syntynyt torppari Johan Faleniuksen tytär. Hänet kuitenkaan tapaa myöhemmin Halikon eri taloista piikana ja hän myös menee 1850-luvun lopulla naimisiin. Näin ollen Wilhelminan sukuperä jää tuntemattomaksi sinänsä riittävistä vihjeistä huolimatta. Perniön rippikirjassa hänet löytää Asteljoelta piikana vuonna 1849 ja tuolloin Wilhelminan matronyyminä on Lenasdr, joka sitten seuraavassa palveluspaikassa muuttuu Johansdotteriksi. Tämäkään ei sitten auta Wilhelminan tunnistamisessa, joten hänen vanhempansa jäävät tällä haavaa historian hämäriin.

Kommentit

Suositut tekstit