Kauppamies Katteluksessa

Karjalohjan Katteluksen rusthollin Haavasniemen torpassa syntyi 4.9.1853 poikalapsi, joka sai nimen Kustaa Vilhelm. Hänen vanhempansa olivat torppari Carl Lönnqvist ja Ester Agneta Henrikintytär. Carl oli kotoisin Pohjan pitäjästä ja äiti Ester Suomusjärven Kitulasta. Lönnqvistit oli asuneet Gestarbyn Pekarsilla, jonka

Carl Lönnqvist oli tullut Kattelukseen 29.6.1849 Karjaalta ja paria vuosikymmentä myöhemmin häntä syytettiin käräjillä kapakanpidosta. Tämä episodi oli varmasti kuntalaisten mielessä, kun poika Kustaa Vilhelmin anomusta maakauppaliikkeen pidosta käsiteltiin kuntakokouksessa 21.11.1875.

Pöytäkirjan mukaan keskusteltiin siitä, jos kunta "myöten antaisi vapaatorpparin poika Gustaf Lönnqvistille tilaisuutta harjoittaa maakauppaliikettä Ilmoniemen kylässä. Ajan asiasta väiteltyä, enemmistöllä kumottiin tykkänään mainittu pyyntö, tarkoitettuun paikkaan ilman sitä, että se luultavasti hämmentää jumalanpalvelustak
in syystä että se on aivan lähellä kirkkoa mutta myöskin peläten on se turmeleva kasvavaa kansaa koska pikkulasten koulua pidetään samassa huonerivissä, jotka huoneet sanottu koulu puolinaisesti omistaakin."

Näin tuli pyyntö evätyksi Ilmoniemen kylän osalta. Pitäjän muihin osiin Lönnqvistille olisi lupa myönnetty. Niinpä hän keväällä 1876 sai kuin saikin maakaupalleen luvat ja puoti avattiin joulukuun alussa samana vuonna. Kustaa Lönnqvistiä kuvataan yritteliääksi mieheksi. Hän viljeli Ilmoniemen Pussin tilaa vuodesta 1877 vuoteen 1880, jolloin avion kautta muutti Pukkilaan. Aivan kaikkia kaupantekotapoja ei katsottu hyvällä ja niinpä Lönnqvist sai sakot luvattomasta konjakin myynnistä.

Maakauppojen perustaminen oli tuossa vaiheessa melko tuore ilmiö, itseasiassa ne olivat tulleet luvallisiksi vasta vuoden 1859 aikana. Kaupan valikoima ei Lönnqvistillä varmaan ollut nykyihmisen mittapuun mukaan kummoinen. Tarjolla lienee ollut kahvia, sokeria, suolaa, jauhoja sekä joitain taloustavaroita. Varsinaisia aukioloaikoja ei yleensä käytetty, vaan liike oli auki tarvittaessa.

Ikivanhan Katteluksen rusthollin hän osti 4.10.1883 päivätyllä kauppakirjalla, jossa haltuunottopäiväksi tuli marraskuun ensimmäinen mainittua vuotta. Tiedon myynnissä olevasta tilasta hän on varmasti kuullut puskaradion kautta, mutta asiasta julkaistiin pieni ilmoitus Hufvudstadsbladet -lehdessä 17.10.1883. Hän ehosti Katteluksen tilaa ja mm. perkasi tiluksilla ollutta Myllyojaa peltojen kuivattamiseksi. Käräjillekin hän joutui eräästä vanhasta Myllylammen laskua koskevasta jutusta Långvikin eli Pitkälahden kyläläisten kanssa.

1900-luvun alussa Kustaa Vilhelm Lönnqvist muutti vaimonsa Amanda Ulrika Lindenin ja lastensa kanssa Helsinkiin. Siellä hänet mainitaan mm. antiikkikauppiaana. Katteluksen hän oli antanut vuokralle serkulleen, äitinsä siskonpojalle Johan Arvid Kullbergille. Nimen Lönnqvist Kustaa suomensi Laihoksi suurena nimenvaihtopäivänä 12.5.1906. Perheen pojista vuonna 1893 syntynyt Vilho otti tosin alkuperäisen sukunimen takaisin 1920. Kaikkiaan lapsia ehti Karjalohjalla syntyä kymmenen, mutta kuusi heistä kuoli aivan pienenä. Lisäksi poika Sulo hukkui alle 30 vuoden iässä Kruunuvuoren selällä, Helsingin edustalla.

Kommentit

  1. Henrik Johan syntyi Carl ja Esther Agnteha Lönnqvistille 19.8.1859 Katteluksessa. Ryhtyi myös maakauppiaaksi Snappertunassa, kuten veljensäkin. Meni naimisiin Mikkelin talon tyttären kanssa eli lienee ollut pikkuserkkunsa rusth. dr. Augusta Serafia Eliasdr kanssa 27.10.1881. Kitula, Mikkelistä. Pikku triviatietoa Katteluksen Lönnqvistien suvusta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit