Tutkimaton Somero

Someron Sylvänän kylän Näykin talon isäntänä oli 1600- ja 1700-lukujen taitteessa Sigfrid Bertilsson, joka ehti olla kolme kertaa naimisissa. Näistä avioista viimeisimmän hän solmi naapuritalo Timperissä syntyneen Karin Thomasdotterin kanssa.

Sigfrid Bertilssonin ja Karin lapsista vuonna 1710 syntynyt Thomas tuli Näykin seuraavaksi isännäksi. Vaimo Walborgin hän haki Ihamäen Nikulasta. Kolmatta sukupolvea Näykillä edusti sitten heidän poikansa, 30.4.1745 syntynyt Johan Thomasson, joka oli naimisissa Maria Hiiskon kanssa.

Oma esiäitini oli Sigfridin ja Karinin nuorin lapsi, kesällä 1724 syntynyt Lisa. Hän avioitui joskus 1740-luvun lopulla entisen sotilaan, Henrik Eklöfin kanssa. Henrik lienee tehnyt täyden palveluksen sotaväessä, koska hänet viimeistään 1750-luvulla mainitaan Sillanpään kylässä sijainneen Möngön talon isännäksi. Henrikin ja Lisan lapsenlapsista löytyy mm. pertteliläisen torpparin, Juha Ahlbergin vaimo Stina Henriksdotter. Juhan pojanpoika oli isoisäni isä.

Someron tutkimista on itselläni vaikeuttanut se, että en ennestään tunne aluetta juuri lainkaan. Sukututkijan kannattaisi aina hankkia mielenkiintonsa kohteena olevasta pitäjästä vähintäänkin peruskartta, jonka pohjalta eri kylien välisiä yhteyksiä voi tarkastella lähemmin. Pitäjän historiasta kirjoitetut teokset ja isäntäluettelot ovat myös alkutaipaleen tärkeimpiä apuvälineitä. Rippikirjat Someron osalta ovat melko helppolukuisia, erityisesti 1700-luvun lopulta alkaen. Sen sijaan kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloissa on hyvin epäselviä jaksoja.

Onneksi HisKi tarjoaa kattavasti Someron vihittyjen luettelot sekä kastetut lukuunottamatta vuosia 1716-1836. Viimeksi mainittuja voi toki käyttää mormonien Family Search -sivuston kautta, mutta sieltä löytyvät vain henkilöiden nimet päivämäärineen. Kyliä tuo mormonien palvelu ei sisällä.

Tässä vaiheessa olen saanut selville, että Möngön tila liitettiin yhdessä viereisen Torkon kanssa Åvikin lasitehtaan maihin ja näistä tiloista muodostettiin Åvikin kartanon perusrunko. Myöhemmin 1820- ja 1830-luvuilla mukaan tulivat vielä Nurkan ja Jaakkolan talot.

Sylvänän Näykki sen säilyi ainakin 1930-luvulle saakka itsenäisenä tilana ja kaiken lisäksi saman omistajasuvun hallussa. Suomen Maatilat II -kirja kertoo, että talon isännäksi tuli 1924 Matti Näykki, jonka suvulla tila on "tiettävästi aina ollut". Vaikka tilasta oli jo tuossa vaiheessa erotettu seitsemän palstatilaa, oli talossa jäljellä 100 hehtaarin maat. Näistä metsää oli noin 60% ja peltoa loput. Kuten oheisesta kuvasta vuodelta 1931 voidaan huomata, oli Näykille tehty uusi puinen päärakennus 1920-luvun lopulla.

Tässä vaiheessa en ole katsonut aiheelliseksi lisätä somerolaisten esivanhempia jälkeläistaulustoja sivuilleni. Ne sisältävät vielä liikaa tarkistamattomia henkilötietoja ja osin epämääräisiä sukujohtoja. Ehkäpä satunnainen lukija voi kertoa osoitteeseen palaute (*) varola.fi mikäli hänellä on omia selvityksiä Möngön ja Näykin talollisista.

Kommentit

Suositut tekstit