Crichton ja hurja menneisyys

Turun hautausmaalla sijaitsee Edinburghissa vuonna 1827 syntyneen William Crichtonin ja hänen vaimonsa Anna Owenin perhehauta. Massiivisen rakennelman uumenissa lepäävät heidän lisäkseen perheen neljästätoista lapsesta neljä sekä Annan isä Samuel Owen.

William Crichton oli koulutukseltaan insinööri ja hän tuli vuonna 1850 Turkuun työskentelemään A.T. Erikssonin ja David Cowien perustaman höyrykoneita valmistaneen yrityksen palvelukseen nykyisen Itäisen rantakadun numero 56:n paikkeille. Neljää vuotta myöhemmin William jatkoi matkaansa Pietariin, mutta palasi seuraavalla vuosikymmenellä takaisin Turkuun. Samalla hänestä tuli em. yrityksen osakas ja toimitusjohtaja. Yrityksen nimeksi tuli Wm. Crichton & Co.


Vuoden 1874 paikkeilla Willian Crichton perusti uuden osakeyhtiön, jonka toisena omistajana oli Erik Julin. Nimenä tällä nyt telakkatoimintaa harjoittaneella yrityksellä oli Wm. Crichton & Co Aktiebolaget. Viisi vuotta tästä muuan Johan Eager tulee yhtiön palvelukseen Venäjältä, Pietarista ja Crichton kuoltua 1889 Fagerista tehdään toimitusjohtaja. 1900-luvun alkupuolella Venäjän ns. kruununtilaukset loppuvat Turun telakalta ja 1913 yhtiö ajautuu konkurssiin. Seuraavana vuonna sen ottaa haltuunsa kauppahuone C. M. Dahlström, jonka puuhamiehet rekisteröivät toiminimen Ab Crichton Oy.

Tästä kymmenen vuoden kuluttua yhtiöön fuusioidaan Ab Vulcan ja näin näkee päivänvalon Ab Crichton-Vulcan, joka puolestaan liitetään Wärtsilä-yhtymään 1930-luvun puolivälissä. Vihdoin 1965 nimi Crichton-Vulcan poistuu kokonaan ja yhtiön Aurajoen rannassa kulkee tästä eteenpäin nimellä Wärtsilä Oy Turun telakka, kunnes se 1989-luvulla lopettaa kokonaan toimintansa Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssissa.


Crichtoneiden kotipaikka oli alunperin Skotlannissa, lähellä Edinburghia sijainnut linna. Kyseinen linna sai alkunsa viimeistään 1200-luvulla ja varhaisimmat säilyneet osat tuossa linnassa ovat luultavasti 1300-1400 -lukujen vaihteessa isäntänä toimineen paroni John De Crichtonin rakennuttamia. Linna oli käytössä aina vuoteen 1926. Tuolloin silloinen omistaja, Henry Burn Callander of Prestonhall antoi sen "Historic Scotlandin" haltuun. Tämä instanssi on Skotlannin kansallisen perinnön vaalimiseksi perustettu laitos, joka hoitaa suomalaisen Museoviraston tavoin lukuisia vanhoja linnoja, myllyjä, kartanoita ja muita kohteita.

William Crichtonin samanniminen esi-isä tuli kuuluisaksi vähintäänkin karmealla tavalla. Skotlannin kuningas vuodesta 1406 lähtien oli ollut Jaakko Ensimmäinen, joka salamurhattiin 1437 Walter Stuartin kapinayrityksessä. Kyseinen vallankaappaus sai verisen lopun, kun siihen osalliset vangittiin ja teloitettiin. Parin vuoden ajan Skotlannin hallinnosta vastasi Douglasin jaarli Archibald. Hän kuoli 1439 ja valta jaettiin nyt kolmeen osaan; William Crichtonille, Sir Alexander Livingstonille ja lordikanslerille. Nämä halusivat varmistaa liian voimakkaaksi käyneen Mustien Douglasien vallan loppumisena ja niinpä marraskuun 24. päivä vuonna 1440 Archibald Douglasin kaksi poikaa kutsuttiin Edinburghin linnaan William Crichtonin isännöimille päivällisille. Tämä tilaisuus sai kolkon päätöksen, kun sisään kannettiin musta sonnin pää. Tämä oli traditionaalinen tapa kertoa jonkun vieraana olevan menettävän päänsä ennen aterian loppua. Niinpä Douglasin veljekset, joista nuorempi oli ainoastaan 16-vuotias vangittiin samoin kuin heidän neuvonantajansa Sir Malcolm Flemin of Cumbernauld.

Päivällisellä mukana ollut Jaakko Ensimmäisen poika, tuleva kuningas Jaakkon Toinen, vetosi Douglasin hengen säästämiseksi. Tästä ei ollut apua näin kuudes Douglasin jaarli, hänen veljensä ja poikien neuvonantaja menettivät päänsä.

Tämä tarina on ehkä kansan suussa muodostunut todellisuutta villimmäksi. Tutkija E.B. Livingston kertoo kirjassaan "The Livingstons of Callendar" poikien neuvonantajieneen joutuneet heti paikalle tultuaan vihollistensa vangeiksi. Heille järjestettiin valeoikeudenkäynti, heidät todettiin syylliseksi ja poikien päät putosivat Castle Hillin kukkulalla lähes heti tämän jälkeen. Sir Malcolm Fleming olisi teloitettu neljä päivää myöhemmin.

Tämä episodi ei tuonut rauhaa Skotlantiin, vaaan Jaakko Toisen valtaannoususta huolimatta (1449) Douglasin kahdeksas jaarli, James sekä William Crichton jatkoivat valtataistelua. Kuningas syytti lopulta James Douglasia vehkeilystä ja surmasi tämän. Skotlanti oli käytännössä sisällissodassa vuodet 1452-1455, kunnes kuningas Jaakko Toinen Arkinholmin taistelussa 1455 kukisti lopullisesti Douglasien suvun vallan.


Kommentit

Suositut tekstit