Väärä Matti

Perttelin pitäjässä tapahtui kummia hieman Isovihan jälkeen 1720-luvulla. Muuan Liisa Erkintytär oli mennyt naimisiin 1700-luvun alkupuolella, mutta hänen miehensä Matti Mikonpoika oli otettu sotamieheksi Ruotsin armeijaan. Muutamien vuosien päästä Vihmalon kylän Maen taloon palasi muuan sotamies, Matti Långström. Hän väitti olevansa Liisan jo kadonneeksi luultu puoliso.

Niinpä tämä pariskunta jatkoi kesken jäänyttä perhe-elämäänsä aina vuoteen 1730. Tuolloin yksi jos toinenkin alkoi epäillä, että tällä sodasta palanneella Matilla ei ollut aivan puhtaita jauhoja pussissaan. Matti hän saattoi olla, mutta ei tuo Liisan kanssa aikoinaan naimisiin mennyt Matti.

Näin ollen nimismies Matti Wennerqvist haastoi entisen sotamiehen, Matti Långströmin kihlakunnanoikeuden istuntoon joulukuussa 1731 kuultavaksi asian tiimoilta. Oikeusistuimen puheenjohtajalle Långström väitti syntyneensä Vihmalon kylässä ja että kapteeni Göös olisi hänet kirjoittanut sotilaaksi 1701 Vihmalon ruodusta. Sotaan jouduttuaan Lånqström oli omien sanojensa mukaan joutunut vangiksi Riian edustalla, noin puolitoista vuotta Perttelistä lähtönsä jälkeen. Edelleen Långström kertoi, että Riiasta hänet vietiin Moskovaan. Siellä hänelle juotettiin jotain sellaista, että hän menetti sekä muistinsa että äidinkielensä.

Näin hänestä tuli sotilas Venäjän armeijaan, missä hän palveli kolme vuotta. Sen jälkeen hänestä tuli viideksi vuodekse erään everstin palvelija. Hän oli tässä yhteydessä ollut niiden joukkojen mukana, jotka hyökkäsivät Suomeen. Päädyttyään aina Turkuun saakka, oli hän lopulta karannut ja tullut kotikyläänsä takaisin. Löydettyään vaimonsa Liisan he olivat asuneet paitsi Vihmalossa, mutta myös Uskelassa ja Halikossa. Jossain vaiheessa tiet olivat eronneet ja Matti oli mennyt yksin Karjalohjan Immolaan kolmeksi vuodeksi. Immolasta Matti oli joutunut muuttamaan Sakkolan kylään. Tässä vaiheessa Matti Långström sitten pidätettiin hänen ollessaan vierailulla Vihmalossa, vaimonsa luona.

Kihlakunnanoikeus ei uskonut Matin puheita. suurin syy oli se, että tämä ei osannut puhua oman kotiseutunsa suomenkieltä. Oikeusistuimen painostaessa Mattia, joutui tämä lopulta myöntämään totuuden.

Matti Långström kertoi syntyneensä Uudenkirkon Impolan kylässä. Poikaiässä hänet oli otettu sotilaaksi Ruotsin armeijaan ja hän oli todellakin joutunut vangiksi Riian edustalla. Sieltä hänet vietiin puoleksitoista vuodeksi tyrmään Moskovaan. Eräs venäläinen pappi oli vankeusaikana leikannut palasen hänen vasemman käden peukalostaan ja pikkusormesta antaakseen Matin maistaa omaa vertaan. Näin oli tarkoitus saada Matti unohtamaan isiensä uskon ja pakenemishaaveet. Vankeudesta vapauduttuaan Matti Långström seurasi venäläisiä joukkoja 10 vuoden ajan. Palvellessaan sitten viitisen vuotta venäläistä everstiä, oli hän unohtanut äidinkielensä vähät rippeet.

Turussa ollessaan Isovihan aikaan hän sitten karkasi ja piiloutui Perttelin Vihmaloon. Jotenkin hän oli saanut selville Liisa Erkintyttären miehen katoamisen. Tästä hän keksi teeskennellä Liisan laillisesti vihittyä puolisoa ja lopulta pariskunta oli elänyt kuin ainakin naimisissa olevat. Vaikka häntä ei oltu päästetty ehtoolliselle Uskelassa, oli hän kerran päässyt sille Kosken tehtaalla ja toisen kerran Perniössä.

Asioiden todellisen laidan selvittyä tiedusteli kihlakunnanoikeus, jos Matti nyt haluaisi jatkossa pitää Liisa Erkintyttären itsellään. Hän sanoi olevansa siihen halukas, koska he jo kauan olivat yhdessä eläneet. Myös Liisa vahvisti rakastavansa Mattia kaikesta huolimatta ja näin heidät lopulta vihittiin Perttelissä tammikuun 15. päivä vuonna 1736.




Ylemmässä kuvassa Matti Långströmin nimi Perttelin rippikirjassa
Alemmassa kuvassa Riian kaupunki mereltä nähtynä joskus 1600-luvulla

Kommentit

Suositut tekstit