Älä luota vain HisKiin!

Pusulan Kaukelan kylän Vanha-Sippalan tuleva rusthollari Johan Jacobsson ja Hattulan kylän Nikkarin talon tytär Sophia Jacobsdotter menivät naimisiin kotipitäjässään lokakuun 14. päivä vuonna 1777. Vanha-Sippalassa heille syntyi kolme lasta mikäli maanmainiota HisKiä on uskominen; Anna (1779), Johan (1781) ja Fredrik (1783).

Mutta yllätys odottaa rippikirjaan tutustujaa. Samalle pariskunnalle Vanha-Sippalan ratsutilalla on merkittykin vuosien 1800-1805 rippikirjassa kaksi muutakin lasta; Greta (1786) ja Sophia (1790). Miksi näitä tyttäriä ei sitten löydy HisKistä? Takaisin Suomen Sukututkimusseuran sivuille ja hakuavaimeksi Pusulan kastettujen luetteloon lapsen etunimi Greta ja vuosiluku 1786. Näin löytyy eräs Greta, joka tuli tähän maailmaan tammikuun ensimmäisenä päivänä mainittua vuotta.

Seuraava ihmetyksen aihe onkin kyseisenä päivänä syntyneen Gretan vanhemmat. HisKin ja samalla myös alkuperäisten Pusulan kastettujen luettelon mukaan kyseessä olisi Kaukelan kylän Sippalassa asuneiden Johan Johanssonin ja Maria Christina Eriksdotterin tytär. Rippikirjoja selaamalla huomaa tämän 1.1.1786 syntyneen Greta -tyttösen todellakin löytyvän Uusi-Sippalasta. Myös Vanha-Sippalasta löytyy Greta, jonka syntymäajaksi on merkitty vain vuosiluku 1786. Näillä tiedoilla vaikuttaa siltä, että Vanha-Sippalan tytär on jäänyt kirjaamatta kastettujen luetteloon.

Molemmat Gretat menevät tahollaan naimisiin, toinen vain 14 vuoden iässä. Uus-Sippalan Gretan vie vihille vuonna 1800 rusthollari Carl Gabrielsson Yli-Sippalasta. Yli-Sippala on taasen Uus-Sippalan uusi nimi. Vanha-Sippalan Gretan puolisoksi tulee 1813 helsinkiläinen hatuntekijämestari Johan Thomander. Helsingin rippikirjojen mukaan kyseinen herra oli tullut kaupunkiin Tukholmasta. Samassa perheessä asuu myös Johanin sisar Maria. Tässä vaiheessa Vanha-Sippalan Greta mainitaan sukunimellä Cavonius. Pelkkää HisKiä käyttänyt tutkija voi näissä kuvioissa pudota kärryiltä, koska kastettujen sekä vihittyjen luettelossa saattaa lukea pelkkä Sippala. Näin ollen on hyvin tärkeää tutustua myös rippikirjaan ja mahdollisesti myös alkuperäiseen kastettujen luetteloon. Tästä olen maininnut tässä artikkelissa.

Helsingissä asui jo 1700-luvun puolivälissä hatuntekijä Thomas Thomander, mutta hänen mahdollista sukulaisuuttaan rippikirjan mukaan vuonna 1782 syntyneeseen Greta Cavoniuksen puolisoon en ole löytänyt.

Johan Thomanderille ja Greta Cavoniukselle oli ainakin yksi poika, loppuvuodesta 1815 syntynyt JOhan Alexander. Hän pääsi Helsingin triviaalikoulun oppilaaksi 1825 ja oli siellä 10 vuoden ajan. Tämän jälkeen olivat vuorossa opinnot Porvoon lukiossa, missä hän viihtyi vuoteen 1839. Ylioppilaaksi Johan Aleksander Thomander pääsi vasta pari vuotta lukion päättämisen jälkeen, vuoden 1841 lopulla. Muutamien vuosien jatko-opiskeluiden jälkeen hänet vihittiin papiksi ja ensimmäisessä virassaan hän toimi Iitin kappalaisena. Näihin aikoihin hän myös meni naimisiin leskirouva Lovisa Charlotta Forsellin, os. Nybergin kanssa. Iitissä Johan Aleksander asui perheineen aina vuoden 1853 tienoille. Tuolloin hän sai nimityksen Helsingin kaupungin toiseksi komministeriksi ja edelleen varapastoriksi 1856. Johan Aleksander Thomander kuoli Helsingissä 25.9.1863.

Isä Johan Thomander oli kuollut alkuvuodesta 1824 ja seuraavana vuonna leski Greta Cavonius meni naimisiin hatuntekijämestari Johan Lindroosin kanssa. Pariskunnalla ei ilmeisesti ollut lapsia. Molemmat puolisot kuolivat koleraan vuoden 1850 aikana, suuren koleraepidemian ensimmäisten uhrien joukossa.


Johan Alexander Thomander ja Lovisa Charlotta Nyberg tekivät pari vuotta tämän jälkeen keskinäisen testamentin. Testamentissa todetaan mm. "koska Jumala wiisaudessansa ei ole nähnyt hywäksi siunata allekirjoitettuja awiopuolisoita rintaperillisillä, olemme me wapaaehtoisesti ja tarkasti mietittyämme suostuneet ja päättäneet että sillä meistä, joka toisen jälkeen jää elämään, olkoon täydellinen oikeus wapaasti ja ilman siwuperillistemme estämättä itse käyttää niinkuin myös jättää kenelle hän tahtoo kaiken meidän pesästämme silloin löytywän...."

Kun Johan Alexander sitten ensiksi kuoli, joutui leskivaimo Helsingin kaupungin raastuvanoikeuden eteen tähän testamenttiin liittyvien ongelmien takia. Leski oli aivan oikein antanut sen tiedoksi ainoalle tunnetulle perillisille, merimiehen leskelle Maria Lindqwistille. Raastuvanoikeus kuitenkin totesi, että papinapulainen Thomanderilla oli vanhempiensa kautta talonpoikaisesta kansasta ja että tällä saattoi hyvinkin olla "likisiä tahi likisempiä sukulaisia", jotka eivät olleet saaneet tietoa testamentista. Näin ollen leski määrättiin kuuluttamaan asiasta kolmessa numerossa Finlands Allmännan Tidning- lehdessä sekä Suomen Julkisissa Sanomissa. Tämän jälkeen pitäisi vielä odottaa lakisääteiset vuosi ja yksi yö, jotta testamentti saisi lopullisen lainvoiman.

Edellä mainittiin ainoana tunnettuna perillisenä Maria, merimiehen leski. Hän oli hatuntekijä Johan Thomander iäkäs sisar, joka oli rippikirjan mukaan syntynyt jo 1782. Hänen puolisonsa, perämies Henrik Lindqvist oli kuollut Tammisaaressa vuonna 1839.

Mitä ilmeisemmin Johan Aleksanderilla todellakin oli sukulaisia elossa. Esimerkiksi hänen äitinsä sisar Anna (s. 1779) oli mennyt naimisiin helsinkiläisen porvarin, Mats Hellstenin kanssa. Pariskunta oli muuttanut 1830-luvulle tultaessa takaisin vaimon kotitaloon, Vanha-Sippalaan. Heidän jälkeen isännäksi tuli tyttären puoliso, Urjalassa 1810 syntynyt Isak Eklund. Eklundien taival Vanha-Sippalassa ei jäänyt pitkäksi ja 1838 Isakista oli tullut Seppälän Hirven talon muonatorppari.

Kommentit

  1. Aina ei voi luottaa kastettujen luetteloonkaan. Pappi on saattanut tehdä virheellisen merkinnän vanhempien nimissä tai patronyymeissä.Epäily voi syntyä muiden historiankirjojen perusteella.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit