Tarinaa naisista

Tammikuussa 1884 kuoli Marttilan pitäjässä Ollilan kylän Knaapin eli Vanhatalon rusthollarin vaimo Ulla Karoliina Simontytär. Leskeksi jäänyt isäntä Matti Vanhatalo laitatti kuusi päivää myöhemmin ilmestyneeseen Aura -viikkolehteen kuolinilmoituksen tästä surullisesta tapahtumasta. Puolison lisäksi tätä vainajaa jäivät kaipaamaan kuusi poikaa, yksi miniä, yksi lapsenlapsi sekä lukuisat muut sukulaiset ja tuttavat.

Kuka sitten oli tämä Ulla Karoliina Simontytär? Tällä kertaa otan tarkasteluun ainoastaan hänen matriarkaalisen sukupuunsa eli naispuoliset esivanhemmat. Tehtävä on luontevinta aloittaa tutkimalla Marttilan rippikirjoja, joista Ullan löytää Knaapin nuoremman isäntäväen joukosta ensimmäisen kerran vuonna 1852. Tuolloin hän saapui pitäjän kappeliseurakunnan, Kosken Tl Hongiston kylän Mäen verotalosta mentyään naimisiin Matti Vanhatalon 12. päivä lokakuuta mainittuna vuonna. Kosken Tl vihittyjen luettelon mukaan pariskunta sai toisensa morsiamen kotitalossa ja ennestään naimattomana sekä hyvämaineisena naisena Ulla Karoliina pukeutui seremoniassa huntuun.

Ulla Karoliina on merkitty kastettujen luettelon syntyneeksi 4.9.1833 Mäen talossa isäntä Simo Johanssonin ja vaimonsa Ulrika Karolina Michelsdotterin perheen vanhimpana lapsena. Nimi kirjoitetaan johdonmukaisesti rippikirjoissa muotoon Ulrika Ca
rolina ja kuten edellä käyttämästäni merkinnöistä selviää, ovat hänen vanhempiensakin nimet saaneet papin käsissä ruotsinkielisen asun. Marttilan pitäjä Euran (nyk. Tarvasjoki) ja Kosken Tl kappeliseurakuntineen oli toki lähes täydellisesti suomenkielinen. Tässä pienessä kertomuksessa olen kuitenkin päätynyt käyttämään nimenomaan alkuperäisdokumenteista löytyviä kieliasuja selkeyden takia.

Ulla Karoliinan äiti oli tyttärensä kaima, mutta hänen patronyyminsä oli Michelsdotter. Hän oli nähnyt päivänvalon ensi kerran silloisen Perttelin, nykyisen Kuusjoen pitäjän Diskarlan l. Tiskarlan kylän Haikian talossa 4.10.1806. Molemmat vanhemmat olivat kotoisin Somerolta, vaikka tuolloin he isännöivätkin Haikiaa. Someron Häntälän Sepän talossa 20.9.1770 syntynyt Maria Johansdotter oli mennyt lokakuussa 1789 naimisiin itseään 14 vuotta vanhemman Henrik Michelssonin kanssa. Henrik oli Haikian edellisen isännän poika. Hän kuitenkin kuoli jo 1796 ja Maria avioitui toisen kerran Somerolta tulleen Michel Henrikssonin kanssa, joka taasen oli vaimoaan paria vuotta nuorempi.

Someron rippikirjoja tutkimalla Maria Johansdotterin vanhemmiksi Häntälän Sepän talossa paljastuvat edellisen isännän poika, nuori isäntä Johan Jacobsson (s. 1747) ja vaimonsa Caisa Matsdotter. Caisalle on merkitty vuosien 1771-76 rippikirjaniteeseen syntymävuodeksi 1746. Vihittyjen luettelo kertoo lisäksi Caisan tulleen Somerolle Perttelin Kuusjoenperän Luikilta. Näin täytyy palata takaisin pertteliläisiin lähteisiin ja erityisesti 1740-luvun lopun rippikirjoihin. Onhan toki luultavaa, että Caisa olisi myös syntynyt Luikin talossa. Näin itseasiassa onkin.

Perttelin kastetuista täsmentyy "Catharinan" eli kotoisemmin Kais
an syntymäpäiväksi 29.11.1744 ja vanhemmiksi Luikin talollispariskunta Mats Simonsson sekä Kirstin Matsdotter. Rippikirjasta perhe löytyy vuosien 1750-56 niteen sivulta 66. Kaisan syntymäaikana rippikirjassa 1757-1762 onkin sitten 29.11.1745, joten tätä taustaa vasten Someron kirjoissa oleva virheellinen vuosiluku ei tunnu kovinkaan omituiselta. Samalta sivulta isä Matsin syntymävuodeksi saadaan 1718 ja äiti Kirstinin 1719. Loogisesti kannattaa tutkia Perttelin ja lähipitäjien vihittyjen luetteloa. Vihkiminen tapahtui käytännössä lähes aina morsiamen kotikirkossa. Tässä tapauksessa häät vietettiin Marttilan pitäjässä 25.3.1741. Ympyrä on siis sulkeutunut ja tarina palaa sinne, mistä se alkoikin, Marttilaan. Juutilan kylän Naapurin talon rusthollari Mats Erikssonin ja vaimonsa Kirstin Henriksdotterin perheen neljäs lapsi Kirstin, kastettujen luettelossa Christina, oli itse asiassa syntynyt jo hieman aiemmin kuin Perttelin rippikirjaan on merkitty. Christinan syntymäpäivä oli 3.6.1716 ja kaksi päivää myöhemmin hänet kastettiin.

Mats oli tullut Juutilaan kotivävyksi Pöytyän Karhunojalta mentyään 29.12.1707 naimisiin Kirstin Henriksdotterin kanssa Marttilassa. Lasse Iso-Iivarin julkaisemien talonhaltijaluetteloiden mukaan Kirstin isä oli mitä todennäköisimmin Naapurin isäntänä vuosina 1684-1710 ollut Henrik Jacobsson (s. 1655-k.1722). Henrikin vaimo, Kirstin äiti taasen oli miestään vuoden verran vanhempi ja kuoli Naapurilla 17.11.1726. Hänet haudattiin kirkon lattian alle joulukuun 11. päivä samana vuonna.

Sukututkimus on perinteisesti selvittänyt lähinnä isälinjoja, mutta yhtä antoisaa on tutkia myös pelkkiä naisten muodostamia sukuketjuja. Tässä nimenomaisessa tapauksessa ketju on luontevaa päättää nimenomaan tammikuussa 1884 menehtyneeseen Ulla Karoliinaan. Kuten kuolinilmoituksesta saattaa
huomata, hänellä ei ollut lainkaan tyttäriä. Mieslinjaisessa sukututkimuksessa puhuttaisiin erään sukuhaaran sammumisesta tältä osin, mutta niinhän ei Ullan kohdalla käynyt. Hänellä oli ainakin yksi lapsenlapsi ja luultavasti ainakin muutamilla muillakin pojilla oli jatkossa omaa perhettä.

Tämän naislinjan kantatila oli siis Marttilan Juutilan kylän Naapurin talo. Valitettavasti en ole onnistunut paikallistamaan missä tämä kyseinen tila on 1600-luvulla sijainnut, mutta Juutilan kylä toki löytyy Hämeen Härkätien varrelta. Pitäjän muiden kylien tapaan se on ollut muodoltaan pitkulainen, Paimionjoesta lähtevä kaistale. Esimerkiksi Kansalaisen Karttapaikasta nimeä Juutila ei enää tapaa, mutta sinänsä kylä on olemassa. Alla oleva kuva on otettu Hämeen Härkätien suunnasta suurinpiirtein kohti pohjoista ja Tiipilän kylää. Maisema on todennäköisesti Ulla Karoliinan esiäitien aikaan ollut lähestulkoon samanlainen lukuunottamatta kuvan rakennuksia, jotka ovat viimeisten vuosikymmenien ajalta.


Kommentit

Suositut tekstit