Eräs holhottava Vörlön Anttilasta

Pusulan Vörlön kylän Anttilan talon isäntä oli 1800-luvun alkupuolella Fredrik Johansson, jonka isänpuoleinen sukulinja oli ollut talossa jo ainakin 1600-luvulta lähtien. Fredrikin puoliso Greta oli Hirvijoen Knaapin talon rusthollaripariskunnan, Henrik Erikssonin ja Maria Salinin tytär. Maria oli Nummen Mommolassa asuneen Salin -suvun jälkeläisiä.

Anttilan talossa Fredrikille ja Gretalle syntyi kolme lasta; Johan Gustaf (s. 23.12(!).1812), Margareta Agneta ja Fredrika Lovisa. Näistä poika Johan jatkoi sukunsa perinteitä isännöiden vaimonsa Agneta Korenin kanssa Anttilaa ja antaen sen sitten aikanaan omalle pojalleen, Fredrik Gustafille. Fredrik Gustafin vaimo oli taasen oli kotoisin Koisjärven kylän Tuomolasta, jonka väki käytti sukunimeä Domander.

Edellä mainitun Johan Gustafin sisar Margareta Agneta kuoli vain puolen vuoden ikäisenä, kun taas nuorempi sisko Fredrika Lovisa jäi asumaan kotitaloonsa. Fredrika pysyi koko ikänsä naimattomana ja lapsettomana. Ilmeisesti ajan mittaan hänen voinnissaan tapahtui jotain ennalta arvaamatonta. On mah
dotonta tietää, oliko hänellä lääketieteellisiä vaivoja vai mikä tapahtui, mutta Fredrika Lovisa joutui holhouksen alaiseksi vuoden 1868 alkupuolella.

Esimerkiksi Helsingfors Dagblad tiesi kertoa maaliskuun 11. päivä mainittuna vuonna, että talollisen tytär Fredrika Lovisa Fredriksdotter oli pantu holhouksen alaiseksi ja holhoojaksi määrätty saman kylän Fredrik Jusenius. Luultavasti tämä holhooja oli kuitenkin Vörlön Messiäisten talon isäntä Fredrik Juselius. Hän oli syntyjään Mäkkylän Jussilasta, josta myös Fredrikin sukunimi lienee saanut alkunsa.

Kovin montaa vuotta Fredrik-isäntä ei Fredrika Lovisan perään joutunut katsomaan, sillä vuonna 1875 joutui kirkkoherra merkitsemään Pusulan haudattujen luetteloon "ent. taloll. tyt:r" Fredrika Lovisa Fredrikintyttären kuolleen kymmenentenä päivänä toukokuuta ja tulleen haudatuksi kesäkuun 13. päivänä. Vainaja on merkitty naimattomaksi, mutta kuolinsyytä ei ilmoiteta.

Vörlön Anttilan talo pysyi tällä samalla, Jahnsson -nimen ottaneella suvulla 1800-loppupuolelle. Vuonna 1898 omistajaksi tuli Ehrnroth -suku, joka puolestaan luopui talosta 30 vuotta myöhemmin. Tuolloin isännäksi tuli Kalle Juselius, joka oli naimisissa Aino Kunnian kanssa. Tuossa vaiheessa tilan pinta-ala oli noin 90 hehtaaria. Kuvassa oleva päärakennus lienee rakennettu Jahnssonien aikaan - lisätietoja tilan vaiheista 1930-luvun alussa löytyy Suomen maatilat -kirjasarjan ykkösosasta.

Vörlön Jahnssonien sukupuun löydät kotisivujeni linkistä Pusula - Weurlander. Jahnssonien kanssa sama sukua olivat nimittäin jo 1700-luvun alkupuoliskolla nykyisen Helsingin ja Espoon alueelle muuttaneet Weurlanderit.

Kommentit

Suositut tekstit