Salin - Mommola

Mommolan yksinäistalo Nummen pitäjässä sijaitsee Pitkäjärven rannalla, hyvin etäällä seudun muista kylistä. Sen tarkkaa perustamisaikaa on mahdotonta sanoa ja ensimmäisten asukkaiden kotiseutukin on vain arvailujen varassa. Todennäköisesti nämä tulivat Satakunnasta tai Hämeestä päin, kuten monet muutkin Nummen ja viereisen Pusulan alkuperäisasukkaat.

Nummen kappalaisena vuosina 1634-45 oli Johan Collinus, jonka suku oli Naantalista lähtöisin. Hänen jälkeläisensä Johan Jakobsson Collinus meni naimisiin Mommolassa asuneen, Nummen ensimmäisenä kappalaisena toimineen Pietari Tavian tyttären, Margaretan kanssa. Tätä kautta Mommolan tila siirtyi Collinus -suvulle ja pysyi samalla kappalaisen virka-asuntona.

Johan Collinuksen jälkeen kappalaisena ollut Henrik Talpaeus ei sitten jostain syystä halunnut asua kyseisessä talossa, vaan majoittui perheineen kreivi Gustav Mauritz Lewenhauptin seurakunnalle lahjoittamaan Jättölän kylän Rasun puustelliin. Tämä muutto Rasulle tapahtui vuonna 1680, mutta jo 1707 silloinen kappalainen, Simo Salin osti Mommolan Abraham Collinukselta tehden siitä jälleen Nummen seurakunnallisen elämän kehdon. Mommola, vaikka olikin yksinäistalo, sijaitsi koko pitäjää ajatellen paremmassa paikassa kuin Rasun talo.

Talpauksen jälkeen kappalaiseksi tullut Simo Thomasson Salin oli kotoisin Hämeestä ja naimisissa edeltäjänsä tyttären, Maria kanssa. Samalla Simo salin veti Mommolan tuolloisen vuokraajan, kihlakunnantuomari Arvid Lietzenin käräjillä. Syynä oli tilan huono kunto. Mommola oli myös vähällä menettää perintötilaluontonsa, koska verorästejä oli kertynyt usealta vuodelta. Abraham Collinus tuli hätiin, maksoi rästit ja Simo Salin sai pitää Mommolan perintötilana.


Isovihan aikaan venäläiset erottivat Salinin kappalaisen virasta, mutta antoivat hänen jäädä asumaan Mommolaan. Siellä hän myös kuoli 1723 tai 1724. Simo Salinin viranhoidosta ei ole säilynyt sen kummempia tietoja, mutta hän tuskin oli Haarlan Mats Larssonin sanojen mukaan "leivätön pappi ja kirkon varas".

Simo Salinin ja Maria Talpaeuksen lapsista Johan meni naimisiin Elisabet Hagmanin kanssa. Isänsä jälkeen hänestä tuli Mommolan uusi isäntä. Lapsia Elisabetin kanssa syntyi ainakin seitsemän vuosien 1723-1742 välisenä aikana. Heistä poika Erik meni aikaan naimisiin Jakovan rusthollista kotoisin olleen Maria Danbomin kanssa ja jatkoi Salinin sukua Mommolassa.

Seuraavassa sukupolvessa Mommola joutui vävypojan käsiin, kun Elisabet Eriksdotter Salin meni naimisiin Pusulan Hirvikosken Knaapin pojan, Mats Erikssonin kanssa. Matsin ja Elisabetin lapsista isoisänsä kaima Erik Matsson syntyi 1783 ja haki vaimonsa Greta Lisa Vilenin Sierlan kylän Ali-Vilkin ratsutilalta.

Suurempia muutoksia tapahtui 1810-luvulla, kun Mommolan ikivanha tila jaettiin kahtia. Toisen puolikkaan isäntänä jatkoi em. Mats Eriksson vanhin poika Erik Matsson, joka tässä vaiheessa lienee käyttänyt appensa sukunimeä. Toisen puoliskon isäntä oli Matsin vaimon naapurista, Yli-Vilkiltä kotoisin ollut Samuel Wilen. Hän oli naimisissa Stina Salinin kanssa, joka oli Erikin sisko. Näin molemmat Mommolan ratsutilan puolikkaat olivat tukevasti Salinien suvun omistuksessa.

Vuonna 1817 Greta Lisa kuoli ja Erik Matsson Salin meni toisiin naimisiin pusulalaisen piian, Gretan kanssa. Samalla tämän Mommolan tilanpuolikkaan väkeen ilmestyy Siuntiosta lampuoti Abraham Henriksson. Erik siis luopui tilanpidosta ja jo vuodesta 1823 alkavassa rippikirjassa lampuoti Abrahamkin on kadonnut. Vuosina 1823-25 karjalohjalainen Henrik Hagelberg isännöi Mommolaa, kunnes sinne tulee Suomusjärven Salitun rusthollista Christoffer Salonius vaimonsa Hedvig Alenin kanssa. Hekään eivät kauaa viihdy Mommolassa ja 1830-luvulla tässä kappalaisen muinaisessa asunnossa on rusthollarina Anders Johansson. Hän tuli vaimonsa Stina Michelsdotterin kanssa Tammelasta vuonna 1833. Edellinen rusthollari Salonius on "vajonnut rahvaassa" ja löytyy Mommolan muonatorppareiden joukosta.

Anders Johansson oli syntynyt jo 1780 ja hänen kykynsä iso talon hoitamiseen uupuivat vähitellen. N
iinpä tytär Lovisa löytää sopivasti aviomiehen Varsinais-Suomen Marttilasta ja tämä Johan Matsson muuttaa kotivävyksi sekä edelleen rusthollariksi Mommolan talon puolikkaalle tilalle.

Toisella puolikkaalla olivat asiat kehittyneet hieman vähemmän vauhdikkaasti. Samuel Johansson Wilen ja Stina Salin olivat luopuneet isännyydestä 1830-luvulle tultaessa. Tilalle oli tullut uusi rusthollari, Henrik Johan Svahn. Hän ehti ennen kuolemaansa olla Mommolassa vain pari vuotta.

Svahnin jälkeen toisen puolikkaan tilalle tuli Lohjalta Anders Johan Salin. Hän oli syntynyt Karstun kylän Heikkalan talossa ja ollut Lohjalla naimisissa Anna Nymanin kanssa, mutta vaimo oli menehtynyt lapsivuoteeseen lokakuussa 1829. Uuden puolison Anders Johan haki Kirkkonummen Stor-Estbyn Hommaksen talosta. Tuoreen vaimon nimi oli Eva Gustava Öfverström. Syytä Karstun Heikan Anders Johanin Salin -sukunimeen en vielä ole löytänyt. Hänen vanhemmillaan Erik Jacobssonilla ja Anna Eriksdotterilla voi olla kytköksiä Mommolaan. Toisaalta Salin ei ole tavattoman harvinainen nimi Länsi-Uudellamaalla ja se voitu ottaa käyttöön eri puolella ilman mitään sukulaisuuteen liittyvää syytä.

Vuonna 1840 Anders Johan Salin kuulutti silloisessa virallisessa lehdessä haluansa ostaa Mommolan toinenkin tilanpuolikas itselleen. Niiden, joilla oli mahdollisesti oikeuksia tähän, tuli ottaa yhteyttä "yön ja vuoden kuluessa" ilmoituksen tultua julkaistua kolmatta kertaa.

vuosien kuluessa Anders Johan Salinista tuli paitsi kirkkoväärti, niin myös herastuomari. Hän myös ilmeisesti onnistui ostosaikeissaan ja 1840-luvulla Mommola palautuu yhdeksi verotaloksi, arvoltaan yksi manttaali. Vaimonsa Eva Öfverströmin kanssa Salinilla on useita lapsia, joista vanhin, Henrik Johan, olisi luultavasti tullut talon uudeksi rusthollariksi. Ikävä kyllä Henrik kuolee 1852 ja neljä vuotta myöhemmin tuoni vie isänkin.

Koska muut lapset ovat vielä sangen nuoria, ilmestyy Mommolaan taas vuokraajia. Heidän avullaan tilaa kehitetään aina siihen saakka, kun Henrik Johan Salinin ja hänen leskensä, Henrika Karolinan poika Karl August (s. 1853) on kyllin vanha isännäksi. Karl August ei muuten koskaan ehtinyt nähdä isäänsä, koska hän syntyi useita kuukausia tämän kuoleman jälkeen. Onni ei ollut myötä pojallakaan. Vaikka hän ehti avioon erään Lovisa Mariaanan kanssa, vei keuhkotauti Karl Augustin jo 27 vuoden iässä.

Leskivaimo meni naimisiin erään Johan Högmanin kanssa, joka mainitaan Mommolan rusthollarina vuodesta 1883. Viimeistään 1905 Mommolan omistajaksi tuli Vladimir Vojtech Hrimaly, joka sitten isännöi sitä vuoteen 1926. Siitä eteenpäin tulivat veljekset Vilho ja Hannes Aarnio Mommolaan.

Alussa mainitun kappalaisen, Simo Thomasson Salinin muiden lasten vaiheista en tällä kertaa ehdi kertoa enempää. Kiinnostuneet löytävät kotisivujeni Juusten -taulustosta Gabriel Salinin yhdessä vaimonsa Elsa Brennerin kanssa. Tämä mainittu Gabriel oli rusthollari Johan Salinin veli.


Kommentit

Suositut tekstit