Kahvia, parempaa kahvia

Helsingin yliopiston fysiologisen kemian ja farmakologian professorinvirkaa hoiti vuosikymmenien ajan Vaasassa 9.12.1849 syntynyt Ernst Edvard Sundvik. Hän vastasi käytännössä yksin lääketieteellisen tiedekunnan kemian, fysiikan, farmakologian, farmakognosian ja kasvitieteen opetuksesta. Professori Sundvik uudisti maamme farmaseuttisen opetuksen perusteellisesti. Kaiken lisäksi hänen kontollaan olivat melkein 30 vuoden ajan maamme oikeuskemialliset tutkimukset.

Asiantuntijoiden käyttö markkinoinnissa ei ole mikään uusi keksintö. Myös professori Erns
t Edvard Sundvik valjastettiin 1890-luvulla kaupallisuuden palvelukseen. Tällöin tarvittiin luotettavaa tahoa kertomaan "Kathreiner Kneip'in Mallaskahvi" -nimisen kahvinlisäkkeen erinomaisuudesta suomalaiselle kuluttajalle. Ehkäpä professorimme oli todella tutkinut tätä mainiota tuotetta, koska hän antoi siitä seuraavan lausunnon.

Pyydettynä lausumaan mielipiteeni herra Edv. Åströmin patentin saaneen Kathreinerin tavan mukaan valmistetusta Kneipp Mallaskahvista, katson voivani siitä antaa seuraavan lausunnon: Valmistettu puhtaista ohramaltaista, jonka suorastaan tutkittua jokainen nauttija voi helposti tarkastaa, ei tällä ole muiden kahvilisäkkeiden vikaa, että nimittäin olla sekoitus erilaisista, useimmiten vähän koetelluista ja vielä vähemmän hyväksytyistä aineista.

Sillä on vielä omituisen imeyttämiskeinon kautta saanut kahvilla poltetussa tilassa olevan maun, joka tällä kahvilisäkkeellä on yksinomainen ominaisuus.
Kun vielä paahtamisen kautta vedessä sulaamattomat hiilihydraatit tässä ovat muuttuneet sulaneeseen muotoon, saa tämä nk. Mallaskahvi sitäpaitsi ravitsemisarvon, verrattomasti suuremman kuin tavallisen kahvin ja muiden kahvinlisäkkeenä käytetyt aineet.

Sitä suurta levenemmistä, minkä Kneipp Mallaskahvi on saanut, on siis tervehdittävä tyytyväisyydellä ja sen käyttämistä yhä laajennemmissä piireissä suositettava.

Helsingissä marraskuun 10 p. 1894

Tri Ernst Edv. Sundvik
professori


Tämän varsin vauhdikkaan analyysin jälken annetaan Kneippin kahvinlisäkkeen käyttämiseen seuraava ohje;

Paras aamujuoma kaikille kansaluokille on Kathreiner Kneip'in Mallaskahvi sekoitettuna puolella tai kaksi kolmasosalla tavallista kahvia, jonka kautta myös suurin säästäminen saavutetaan. Kathreiner Kneipin Mallaskahvin valmistaminen käy pääasiallisesti samalla tavoin kuin tavallisen kahvin keittäminen kuitenkin tulee keittoastian olla tarpeeksi tilava ja sekoitettu kahvi pannaan ensin ja sitten vesi päälle.

Kahvin tulee hiljalleen kiehua, kun se helposti kiehuu yli, minkä kuitenkin helposti voi estää panemalla muutamia pisaroita kylmää vettä ruvetessa kiehumaan ylös.
Kun kahvi on selennyt, juodaan se tai kaadetaan toiseen astiaan, jota kaikessa kahvinkeittämisessä on huomioon otettava todella hyvän juoman saamiseksi. Kaikki astiat, joita käytetään kahvia valmistettaessa ovat säännöllisesti kerran viikossa kiehutettavat pienellä määrällä soodaa ja vettä.

Kathreiner Kneipin Mallaskahvi on mieluimmin jauhettava karkeaksi. Jos käyttöneuvoa seurataan eli valmistaminen tehdään kunnollisesti, niin täytyy tuloksen tyydyttää kaikki kohtuulliset vaatimukset. Pyytäkää ostaessa aina Kathreiner Kneip'in Mallaskahvia.

Huom! Jokaisessa paketissa on pastori Kneippin valokuva ja suojamerkki

Valmistusoikeuden Suomessa omistaa Edv. Åströmin Mallaskahvitehdas.

Mainittu pastori oli vuosina 1821-1897 elänyt baijerilainen pappismies Sebastian Kneipp. Hän tuli tunnetuksi vesihoidon kehittäjänä omassa maassaan, kun taas norjalaiset muistavat parhaiten Knepp'in reseptin kokojyväleivälle. Edelleen hän perehtyi nykykielellä sanottuna erilaisiin luontaishoitoihin. Näihin kuuluivat vesiterapian lisäksi dieetit, joissa pääpaino oli lihan sijaan kokojyvätuotteilla, hedelmillä ja kasviksilla. Samoin hän kiinnitti huomiota henkilön henkiseen hyvinvointiin.

Terveysintoilun taustalla oli Sebastian Kneipp'in oma nuoruus. Hänen vanhempansa olivat hyvin köyhiä ja alunperin Sebastian työskenteli isänsä tavoin kutojana. Kaikki vapaa-aikansa hän opiskeli ja vihdoin ystävällisen pappismiehen avustamana hän lopulta pääsi opintielle. Viiden vuoden ankara opiskelu aiheutti sen, että Kneipp'in terveys suorastaan romahti. Tuloksena oli mm. keuhkotauti.

Sen parantamiseksi hän mm. talvella 1849 kylpi kaksi tai kolme kertaa viikossa Tonavassa. Jäisen uintireissun päätteeksi hän kiiruhti kotiinsa. Myöhemmin Kneipp kertoi, ettei näistä kylmäharjoituksista ollut sen enempää haittaa kuin apuakaan. Oli miten oli, keuhkotauti parantui vähitellen.

Opiskelut jatkuivat lähes 30 vuoden iässä pappisseminaarissa Munchenissa. Siellä Kneipp jakoi innokkaasti tietojaan vesihoidoista kehoittaen opiskelijatovereitaan kokeilemaan niitä. Papiksi terveysmiehemme vihittiin 1852.

Kommentit

Suositut tekstit