Kenraaliluutnantti Neoviuksen muistolle

Maaliskuun 27. päivän aamuna 1895 kuoli yllättäen kenraaliluutnantti Frithiof Alfred Neovius, joka oli syntynyt vuonna 1830 Sortavalan kaupungissa. Hänen vanhempansa olivat olleet Sortavalan kirkkoherrana kuollut Johan Adolf N. ja tämän toinen puoliso, opettajari Gustava Maria Charlotta Burgman. Frithiofin veljiä olivat Turun lukion lehtori Vilhelm Engelbert, piirilääkäri Karl Adolf ja Tammisaaren seminaatin lehtori, metsänhoitaja Teodor Fabian. Heistä viimeksi mainitun syntyessä oli isä Johan Adolf jo ehtinyt menehtyä varsin nuorella iällä.

Frithiof Neovius astui Venäjän sotapalvelukseen suorittaen sota-akatemian oppijakson vuosina 1849-51. Sen jälkeen hän jatkoi eri sotakoulujen opettajana Venäjänmaalla ja yleni nopeaan tahtiin
saaden jo 36 vuoden iässä everstin arvon. Vuoden 1871 paikkeilla hän tuli takaisin Suomeen, missä hänestä tuli Haminan kadettikoulun johtaja. virka vakinaistettiin neljää vuotta myöhemmin.

Kymmenen vuoden kuluttua Neovius otti eron kadettikoulusta saaden samalla kenraaliluutnantin arvon. Hän riisui kuitenkin samalla sotilaspukunsa eikä enää koskaan esiintynyt muuta kuin porvarismiehenä. Kaikki ulkonainen loisto oli hänelle tyysten vierasta. Frithio Neoviuksesta tuli Haminan kaupungin edustaja valtiopäiville vuodesta 1882 alkaen. Hänen kerrotaan olleen yksi porvarissäädyn vaikuttavimmista jäsenistä.

Kenraaliluutnantti Neovius omisti runsaasti aikaansa erilaisille harrasteille. Erityisesti muistetaan hänen tukensa vuosien 1891-1893 hätäaputoimien keskuskomitean puheenjohtajana. Viimeiseen asti Neovius tunnettiin ahkerasta työstä isänmaansa hyväksi. Nopea sairaus teki lopun tämän vaatimattoman, mutta toimeliaan miehen elämästä vain muutamassa hetkessä.

Kommentit

Suositut tekstit