Mäkkylän Vanhatalolta

Vanajan pitäjän Miemalan kylän Perttulan puolikkaan tilan rusthollista Pusulan Mäkkylän Vanhatalon rusthollariksi tullut Gustaf Johansson alkoi jostain syystä käyttää sukunimeä Laurell uudella kotiseudullaan. Toistaiseksi en ole onnistunut selvittämään nimen alkuperää. Mitkään esipolvilinjat Gustafin tai hänen vaimonsa Ulrika Karolinan puolelta eivät sitä selitä.

Gustaf Laurellilla ja Ulrika Karolinalla oli yhteensä yhdeksän lasta, joista kotitalon seuraavaksi isännäksi tuli esikoispoika Kaarle Kustaa. Hän otti käyttöön sukunimen Laurentz. Kaarle Kustaalla oli kolme vanhempaa siskoa, joista vanhin oli naimisissa Vihdissä syntyneen renki Gustav Erland Tallqvistin kanssa. Järjestyksessä seuraavana syntynyt Maria Gustava taasen meni naimisiin Suomelan kylän Mikkolan talon Siutilan torpparilesken, Berndt Forsströmin kanssa.

Veljeään kaksi vuotta vanhempi Lovisa Aquilina oli saanut miehekseen muurarikisälli Karl Henrik Uuströmin, joka oli syntyisin Pusulasta, vaikka asuikin vihkimisen aikaan Helsingin kaupungissa.


Kaarle Kustaan nuoremmista sisaruksista Sofian vei vihille torpparinpoika Henrik Enström ja pikkuveli Fredrik Niileksen puolisoksi tuli Horjun talon piika Maria Ollonqvist.

Kaarle Kustaa Laurentzin vaimo Matilda Karoliina oli kotoisin Pusulan Koisjärven kylän Horjulta eli hyvin läheltä miehensä kotitaloa. Hänen isänpuoleinen sukunsa oli asunut Horjulla jo 1700-luvun alkupuoliskolla, kun taas äidinisä oli Nurmijärven Perttulan Jussilasta. Tämä suku käytti kotitalon nimestä muodostettua sukunimeä Juselius.

Syystä tai toisesta päätti perhe 1890-luvun alussa luopua Mäkkylän Vanhatalosta ja pisti sen näin ollen myyntiin. Joulukuussa 1892 julkaistiin sanomalehdissä vapaaehtoinen huutokauppailmoitus Vanhatalosta. Sen mukaan tila oli tuossa vaiheessa 7/12 manttaalin suuruinen ja kylvömäärät yhdeksän tynnyriä syksyllä sekä noin seitsemän tynnyriä keväisin. Heinää kerrotaan korjattavan satakunta häkkiä ja metsääkin on yli oman tarpeen.

Mahdollista ostajaan vaaditaan maksamaan 1000 markkaa samantien huutokauppatilaisuudessa. Muista ehdoista on ostajan sovittava paikan päällä.

Vuoden 1911 kuluessa Vanhatalo ja viereinen Uusitalo yhdistettiin Isotalo -nimiseksi maatilaksi, jonka omistajana oli vielä 1930-luvun alussa Juho Uoti. Tuolloin tämän yhdistetyn tilan kokonaispinta-ala oli lähes 185 hehtaaria.

Kommentit

Suositut tekstit