Palmfeltin haudalta

Ruotsin armeijan eversti ja myöhempi venäläinen kenraalimajuri August Fredrik Palmfelt syntyi Mikkelin Liukolassa syyskuussa 1767. Hänen vanhempansa olivat majuri Gustaf Fredrik P. ja vapaaherratar Anna Maria Ehrensvärd.

Vuonna 1783 August Fredrik oli ylennyt aliluutnantiksi Uudenmaan jalkaväessä ja Venäjän sodan aikaan 1788-90 hänet ylennettiin kapteeniksi Södermanladin rykmentissä. Ura Ruotsin armeijassa huipentui vuonna 1796, kun hänestä tuli Turun rykmentin eversti.

Myös siviilipuolella oli käyttöä Palmfeltin taidoille. Vuodesta 1803 lähtien hän toimi Turun ja Porin läänin varakuvernöörinä. Vuonna 18
07 hän osallistui Pommerin sotaan, joka oli osa Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa syntyneistä liittokuntien yhteenotoista. Wienin kongressin sopimuksessa 1815 Preussi sai haltuunsa loputkin ruotsalaiset alueet Pommerista.

August Fredrik Palmfelt oli luonnollisesti mukana myös Suomen Sodassa 1808-1809. Erityisen merkittävä oli hänen panoksensa elokuussa 1808 käydyssä Alavuden taistelussa, missä Ruotsin armeija onnistui lyömään venäläisjoukot hajalle. Lopputulos sodasta oli eversti Palmfeltille luonnollisesti surkea. Kun Kustaa IV Adolf oli vangittu maaliskuun puolivälissä 1809 Tukholmassa, etenivät venäläiset aina Kalix-joelle saakka nykyisen Ruotsin puolella. Suomessa säädyt vannoivat uskollisuutta keisarille saman kuun lopulla Porvoossa, mutta vasta kuukautta myöhemmin kaikki joukot antautuivat Kemissä Palmfeltin johdolla.

Kun rauhansopimusta tehtiin, osoittautui kenraalimajuri Hans Henrik Gripenberg kielitaidoiltaan ja kokemukseltaan heikoksi neuvottelijaksi. Niinpä hänen yliadjutanttinsa Palmfelt sai keskusteluissa paljon sijaa. Lopputuloksena oli epäilyjä jopa maanpetoksesta sekä Gripenbergiä että yliadjutanttia kohtaan. Asiasta ei loppujen lopuksi tullut oikeudellisia seuraamuksia kummallekkaan.

Vuodesta 1810 lähtien August Fredrik Palmfelt palveli Venäjän armeijassa kenraalimajurin arvon saaneena. Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli suomalaisen Suomen miliisin päällikkö sekä senaatin edeltäjän, hallituskonseljin jäsen.

Kenraalimajuri Palmfelt kuoli ollessaan matkalla Tukholmassa ja tuli haudatuksi Kuusiston kirkkomaalle. Hän oli asunut Kuusiston everstin virkatalossa eli kartanossa. Tämä rakennus on yksi maamme vanhimmista puisista asuintaloista. Palmfeltin hautamuistomerkki on myös hyvin yksilöllinen. Kuvassa näkyvä "solmuke" on kiinnitetty muistomerkin vastakkaiselle puolelle.

Kommentit

Suositut tekstit