Rautalammin Sonkarinsaaressa vuonna 1775 syntynyt Paavo Korhonen oli kotipitäjänsä ensimmäisiä merkittäviä runoilijoita. Noin kolmenkymmenen vuoden iässä hän sai haltuunsa kotitalonsa, mutta jo muutaman hetken päästä hän luovutti sen nuoremmalle veljelleen. Paavo jäi kuitenkin asumaan saman katon alle toimittaen tilapäistöitä.
Näin ollen hänelle jäi aikaa "saada mieltänsä mitata, järjen jousta jännitellä". Korhosen tuotanto paisui vuosien mittaan merkittäväksi ja suuren osan siitä painatti Elias Lönnrot 1848. Lempinimen Vihta-Paavo saanut runoilija oli Pertti Hallikaisen mukaan "tyypillinen rahvaan-runoilija-kronikoitsija, arvohenkilöiden onnittelija, valistussaarnaaja, yleisönosaston sekalaiskirjoittaja, tunnelmarunoilija ja hengellisten laulujen tekijä".
Paavo Korhonen oli aikalaisten mukaan miellyttävä, ystävällinen ja viisas sekä itseään kohtaan kunnioittavan rehellinen. Näin ollen ei ollut mikään ihme, että hän saavuutti niin merkittävän aseman Suomen kansanrunoilijoiden keskuudessa.
Paavo oli naimisissa Liisa Huttusen kanssa. Perheeseen syntyi seitsemän lasta. Rippikirjaan on pitäjän kirkkoherrana vuosina 1808-1821 ollut Johan Fredrik Boucht katsonut parhaaksi merkitä pitäjän merkkimiehen työnkuvan erittäin selkeästi.
Kansanrunoilija Paavo Korhosen lähisukua on selvitetty julkaisussa Vanhan Rautalammin Korhosia, Paavo Matinpoika Korhonen 1775-1840, Vihta-Paavo (Martti Korhonen, omakustanne 2014). Kirjasta on lyhyt esittely sivulla
VastaaPoistahttp://rautalamminkorhoset.fi/sukukirjoja1
Paavosta on julkaistu muutama artikkeli Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseuran sukulehdessä Wanhassa Tuomaassa, mm.1994, 2008 ja 2016.
Lehdet ovat vapaasti luettavissa verkossa
http://rautalamminkorhoset.fi/wanha-tuomas.