Siltavouti Lindström Loimaalta

Marraskuussa 1887 kuoli Loimaan Karhulan kylän Hakkisen talossa varanimismies ja siltavouti Kustaa Lindström, joka oli syntynyt Karinaisten Kiukaisten puustellissa 69 vuotta aikaisemmin. Hänen vanhempansa olivat kersantti Salomon L. ja Riitta Ristontytär, joka oli ollut aiemmin naimisissa lautamies Jaakko Tuomaanpojan kanssa. Vähän Kustaan syntymän jälkeen isä Salomon sai ylennyksen vääpeliksi.

Myös Salomonin oma isä, Turun läänin kuninkaallise
n rykmentin furiiri Johan Henrik, oli asunut Kiukaisilla. Hänen äitinsä Johanna Stenberg oli taasen kirjanpitäjän tytär, joka oli syntynyt Halikossa. Furiiri oli aliupseeri, joka huolehti joukko-osastonsa majoituksesta sekä muonituksesta.

Kustaa Lindström oli varmasti yksi pidetyimmistä siltavoudeista Varsinais-Suomessa. Vaikka hänen virkansa ei ollut suuren suuri, hän osoitti siinä aikalaistensa mukaan rehellisyyttä, kohteliaisuutta ja sävyisää käytöstä. Kaikki ominaisuuksia, jotka puuttuivat monilta tuon ajan pappismiehiltäkin. Osoituksensa Lindströmiä kohtaan tunnetusta arvostuksesta, antoivat loimaalaiset hänellä peräti kaksi kertaa kalliita muistolahjoja. Ensin hän sai vastaanottaa kultakellon ja myöhemmin hopeisen kirjoitusvälineistön.

Jos joku loimaalainen tarvitsi silloin tällöin apua, oli siltavoudin ovi aina auki. Hän ei "pivoansa sulkenut eikä tarvitsevan mieltä musertanut". Useat pitäjäläiset turvautuivatkin mielellään Lindströmin apuun.

Kustaa Lindström hoiti asumaansa Hakkisten tilaa mallikelpoisesti. Hän viljeli myöhemmin myös Kulmin puustellia ja nämä molemmat talot hän kunnosti huolellisesti.

Lindström oli naimisissa Marttilan Loven kylässä syntyneen Wilhelmina Christina Tenlenin kanssa, jonka vanhemmat olivat varatuomari Gustaf Adolf T. ja vaimonsa Wilhelmina Wichtman. Mielenkiintoista on todeta, että Christina Tenlenin esi-isistä Per Walstenius oli Loimaan kirkkoherrana 1600-luvulla. Itseasiassa Tenlenit olivat lukuisin siten yhteydessä moniin Varsinais-Suomen pappissukuihin. Rouva Wichtman kuoli jo 1836, vain neljä vuotta Wilhelmina Christinan syntymän jälkeen. Varatuomari Tenlen avioitui uudelleen, tällä kertaa neiti Charlotta Sierckenin kanssa. Gustaf Adolfin kuoltua 1853 muutti Charlotta lastensa ja lapsipuoliensa kanssa Kosken kappeliin, Myllykylän kornetin puustelliin. Kyseinen talo tunnetaan myös nimellä Nyhä.

Viimeisten elinvuosiensa aikana Kustaa Lindström terveys heikkeni ja hän sairasti pitkään. Näin ollen hän ei enää pystynyt hoitamaan virkaansa. Vaikka itse palkka oli aina ollut pieni, oli hän saanut säästettyä kelpo summan rahaa. Näillä hän sai vietettyä loppuelämänsä ilman taloudellisia murheita. Kaipaamaan jäi vaimo Wilhelmina Tenlen, joka laitatti mm. sanomalehti Auraan oheisen kuolinilmoituksen.

Kommentit

  1. Palaan vielä tähän siltavoutitarinaasi.
    Kyösti Piispa valoittaa Maunulan sukukirjassa Kustaan "urakehitystä" seuraavalla tavalla

    Kustaa on muuttanut Karinaisista v.1834 Lietoon 16-vuotiaana palvelukseen kruunun nimismies Jacob Johan Tenlenille, s.23.7.1810 Kiikala.Sieltä hän muutti nimismiehen mukana Pöytyälle, mistä siirtyivät vuonna 1839 Loimaalle. Loimaalla Kustaa sai siltavoudin toimen ja myöhemmin myöskin varanimismiehen tehtävät.
    Loimaalla Karhulan Hakkisten talon isäntäväki on ollut lapseton ja vanhaisäntä Juho Heikinpoika, s.1795 Huittinen, on kuollut 30.12.1847. Kustaa on ottanut talon isännyyden v.1849 ja siirtynyt Karhulan Hakkisiin. Vanha emäntä Maria Matintytär, s.27.8.1800 Köyliö k.19.6..1860 Loimaa ja on elänyt Hakkisissa loppuelämänsä
    Kustaan tädin poika Karl Johan Lindström, 20.5.1850,on tullut Hakkisiin 18.1.1857 ja muuttanut Loimaalta v.1866 Turkuun.
    Kustaa on avioitunut 53-vuotiaana varatuomari Gustaf Adolf Tenlenin tyttären Wilhelmina Kristiinan kanssa. Heillä ei ollut lapsia.

      terv.  RS

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit