Abraham Agricola Uskelasta

Uskelan kirkkoherran, Krister Agricolan ja Brita Forseniuksen poika Abraham oli syntynyt vuoden 1656 paikkeilla. Hän kävi luultavasti Turun katedraalikoulua tullen ylioppilaaksi 1670 tai 1671. Vuonna 1678 hänet vihittiin papiksi ja muutama vuosi tämän jälkeen Abraham Agricola ilmestyy Tukholman suomalaisen seurakunnan komministeriksi. Hän saattoi tosin olla kaupungissa jo 1678 kirkkoherran apulaisena.

Abraham Agricola valittiin Uskelan kirkkoherraksi 1683, mutta varsinaiseen virkaan hän astui vasta 1685. Vuosina 1691 ja 1697 hän oli pappeinkokouksessa saarnaajana. Viimeksi mainittuna vuonna hän oli myös pappissäädyn valtiopäivämiehenä.

Abraham oli naimisissa Margareta Andersdotterin kanssa, joka jäi leskeksi ja oli elossa vielä 1720. Perheen lapsista tunnetaan pojat Anders ja Sven. Anders kuoli naimattomana 1741. Sven oli 1720-luvulta lähtien kappalaisena Ahvenanmaan Getassa, missä hän myös kuoli 1759. Puoliso Beatan kanssa heillä oli ainakin tytär Sara, joka oli naimisissa isä Svenin apulaisen,
Johan Rossmanin kanssa. Abrahamin suvulla ei muuten ollut mitään yhteyttä Mikael Agricolaan.

Abraham Agricolan ratkaistavaksi Uskelassa tuli mm. kysymys Kiikalan seurakunnan yhdistämisestä entiseen emäseurakuntaan. Tästä oli puhetta sekä 1686 että 1700, mutta kummallakaan kerralla yhdistäminen ei toteutunut.

Kun Agricola 1697 tuomiokapitulin luvalla lähti Tukholmaan osallistuakseen valtiopäivlle, ei hän vielä tiennyt sotkeutuvansa hankaluuksiin. Alunperin kirkkoherra ajatteli palata matkalta ennen joulua, mutta erittäin aikainen ja ankara talvi esti merenkulun täysin. Niinpä Agricola joutui viipymään Ruotsinmaalla pitkälle kevääseen 1698.

Kotiin palattuaan kirkkoherra sai tuomiokapitulilta kutsun saapua kuultavaksi tehtävien laiminlyönnin takia. Ilmeisesti Agricola ei koskaan käynyt kyseisessä kuulustelussa. Joka tapauksessa majuri von Torckenin syytösten takia kirkkoherra joutui virasta erotetuksi joksikin aikaa. Tämä ero oli niin kova paikka Agricolalle, että hän seuraavana vuonna kirjoitti tuomiokapitulille puolustuskirjeen.

Siinä hän sanoo kokeneensa paljon pilkkaa ja häväistystä kaiken tapahtuneen jälkeen. Hän myös pyytää anteeksi sitä, ettei ollut saapunut kuultavaksi. Tämän hän sanoo johtuneen sairaudestaan. Koska Agricolan poissaollessa oli kirkonmenot säännöllisesti pidetty muiden pappismiesten toimesta, pyysi kirkkoherra puolestaan von Torckenin vetämistä maallisen oikeuden eteen. Tämä tapahtuikin, mutta sekä kihlakunnanoikeus että myöhemmin hovioikeus Turussa totesivat von Torckenin syyttömäksi.

Abraham Agricola ei koskaan täysin toipunut em. sairaudesta ja hän kuoli 1706 noin 50 vuoden iässä. Poika Sven oli isän kuoltua Uskelassa ns. armovuodensaarnaajana.

Uskelan rippikirjan 1697-1711 etusivuilla on pieni suomenkielinen rukous, joka saattaa hyvin olla Abraham Agricolan omakätisesti tekemä. Se sopinee hyvin tämän Uskelan kirkkoherran ja valtiopäivämiehen muistolle.

Kommentit

Suositut tekstit