Juntolan koskelta

Paimionjoessa sijaitsevassa Juntolan koskessa on tätä nykyä massiivinen voimalaitos patoineen. 1900-luvun teknologiaa kuvastavan rakennelman vierellä on myös puinen kouru jäänteenä siltä ajalta, kun joessa vielä uitettiin tukkeja. Tämä uittoväylän rakentamiseen liittyi suuria tunteita, sillä Juntolan talon omistajana 1800-luvun loppupuolella ollut kunnallisneuvos Klas Albert Limnell oli aikanaan hakenut koko lauttauksen kieltämistä.

Hänen mielestään Paimionjokea pitkin, Juntolan ohitse ei sopinut uittaa tukkeja ennen kuin uittokouru olisi saatu rakennetuksi. Niinpä Turun lääninkanslian antamalla välipäätöksellä lauttaus keskeytettiin toukokuussa 1888 toistaiseksi. Perusteena tälle sahatavaran toimittajia ja myyjiä suuresti haitanneelle toimelle oli Hänen Keisarillisen Majesteettinsa päätös metsätuotteiden lauttauksesta Paimionjoessa toukokuulta 1886.

Seuraavien vuosien aikana Turun ja Porin lääninkanslia sai ottaa vastaan useita hakemuksia milloin uiton puolesta, milloin sitä vastaan. Huhtikuussa 1889 tilanne kärjistyi jopa siinä määrin, että Vartsalon Höyrysahan toinen omistaja Alfred Jacobsson haki virka-apua saadaakseen ostamansa tukit perille Saloon, jossa kauppa kävi ajan lehtitietojen mukaan kiivaasti.

Virka-apua ei koskaan tarvittu, sillä Jacobsson ei ajanut asiaansa loppuun saakka. Paria kuukautta myöhemmin Limnell haki räjäytys - ja kaivuutöiden kieltoa koskeen. Saman pyynnön hän teki myös seuraavana vuonna.

Vihdoin maaliskuussa 1891 Alfred Jacobssonin nimissä haettiin lupaa uittorännille. Tämä oli sinänsä jälkikäteen ajateltuna outoa, sillä jo 1888 oli kunnallisneuvos Limnell itse hakenut lupaa uittorännille, joka rakennettaisiin olemassa olevan myllyn ohitse.

Uittoränni Juntolankoskeen toki saatiin lopulta ja Klas Albert Limnell itse kuoli 1892. Hänen jälkeensä on koskessa tapahtunut paljon ja eniten maisemaa muutti vuonna 1921 valmistunut Juntolan voimalaitos. Sen putouskorkeus on 14 metriä ja vuosienergian tuotanto tätä nykyä lähes neljä gigawattituntia.

Herra Limnellin omat vanhemmat olivat Claes Reinhold L. ja vaimonsa Margareta Elisabet Ollonqvist Turun ruotsalaisesta seurakunnasta. Isä Claes Reinhold oli ammatiltaan värjäri ja omisti Turussa pienen tehtaankin. Claes Reinhold oli myös aikoinaan hakenut ja saanutkin luvan falkin l. vanutuslaitoksen rakentamiseen ylemmäksi Paimionjoen varteen Marttilan Rounankoskelle.

Kuva (c) J. Vuorela 2009

Kommentit

Suositut tekstit