Apteekkarina Iisalmessa

Gustaf Fredrik Ignatius syntyi Porissa tammikuussa 1844. Jo 19 vuoden iässä hän valmistui farmaseutiksi ja sai saman tien työpaikan Iisalmen maaseurakunnan Bergmanin apteekista. Siellä hän viihtyi vuoteen 1865. Proviisorin tutkinnon Ignatius suoritti 1867 saaden oikeuden perustaa oman apteekin Kotkaan. Kun Bergman kuoli 1873, osti Ignatius tutuksi tulleen liikkeen itselleen.

Iisalmen apteekki sijaitsi Bergmanin rakennuttamassa talossa Ilvolankadun ja Kauppakadun kulmauksessa. Vielä nykyäänkin kulmakunta kantaa nimeä Apteekinmäki. Apteekkitoiminnan lisäksi Ignatius hoiti myös kirjakauppaa, jonka senkin oli Bergman pistänyt alulle. Edelleen hänen johdossaan oli Nilsiän haara-
apteekki. Asessorin arvon Gustaf Fredrik Ignatius sai vuonna 1891. Hän muutti Helsinkiin vuonna 1903 ja kuoli siellä 1931.

Ignatius antoi merkittävän panoksen Iisalmen kehittymiselle. Hän oli jäsenenä kauppalan ensimmäisessä terveydenhoitolautakunnassa sekä vaivaishoitokunnan johtokunnassa. Iisalmen kauppalan ohjesääntöä valmisteleva toimikunta sai hänestä innokkaan vetäjän, mutta merkittävin toimi lienee ollut rahatoimikamarin esimies. Hän oli alullepanijana paikallisessa kansakoulussa ja työskenteli sen rahastonhoitajana vuodesta 1877 lähtien. Hän ehti myös kolme vuotta myöhemmin perustetun Iisalmen Säästöpankin johtokunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Vuonna 1878 hän oli ollut puheenjohtajana kokouksessa, jossa Iisalmen Oluttehdas Oy perustettiin. Luonnollisesti hänestä tuli yhtiön osakas ja johtokunnan jäsen.

Ignatiuksen puoliso oli rovasti Laguksen tytär Selma, jonka kanssa hänellä oli kahdeksan lasta. Esikoispoika Väinö seurasi isäänsä Iisalmen apteekkarina. Hän ja myöhemmin hänen perillisensä omistivat Wilhelmsdal-Runnin terveyskylpylätilan 1920- ja 1930-luvuilla.

Suositut tekstit