Juvanderin veljeksistä

Helsingin Yliopiston ylioppilasmatrikkelista 1640-1852 löytyvät veljekset Gustaf ja Josef Juvander. Näistä viimeksi mainittu tuli ylioppilaaksi Turussa 1821 jatkaen opintojaan turkulaisen osakunnan jäsenenä. Kameraalitutkinnon Josef suoritti joulukuussa 1828, mutta jo kahta vuotta myöhemmin hänen elämänsä päättyi perheen kotitalossa, Häntälän kylän Junnilla. Josef olisi täyttänyt 35 vuotta muutamaa kuukautta myöhemmin.

Josefia 13 vuotta vanhempi Gustaf kävi Turun katedraalikoulua 1799-1805 päästen ylioppilaaksi viimeksi mainittuna vuonna. Jo kahta vuotta myöhemmin hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa. Ensimmäinen virka oli kappalaisen apulaisena Kuorevedellä. Sama pitäjä sai hänestä armovuodensaarnaajan 1811, mutta kolmisen vuotta myöhemmin Gustafin löytää Längelmäeltä virkaa tekevänä pitäjänapulaisena. Seuraavana vuonna eli 1815 hän nimitettiin vakinaiseksi tähän virkaan.
Vuonna 1811 Gustaf oli nainut Kuoreveden kappalaisen tyttären, Anna Lovisa Salveniuksen. Pariskunnalle syntyi kaksi lasta, tyttäret Amanda Elovisa Maria Kuorevedellä ja Flora Gustava Längelmäellä. Yhteiselo päättyi kuitenkin jo syksyllä 1816 Gustafin menehdyttyä vain vajaa 34 vuoden iässä.


Veljekset Gustaf ja Josef olivat syntyneet Suomusjärven Häntälän kylän Junnin talossa. Heidän vanhempansa Johan Eriksson ja Anna Simonsdotter olivat tulleet 1770-luvun alkupuolella tilalle, jossa oli asunut mm. kruununnimismies Carl Lacman perheineen. Johanin ja Annan syntymävuodet löytyvät Suomusjärven rippikirjoista, miehen osalta jopa päivämäärän kera. Ongelmaksi muodostuu, että suomusjärveläiset kirkkoherrat eivät katsoneet aiheelliseksi merkitä henkilöiden syntymäpitäjää rippikirjoihin.

Suomusjärvi toki löytyy kattavasti HisKistä, mutta siitäkään ei ole nyt apua. Ainakaan Suomusjärvellä ei vuosina 1749 (Johan) ja 1756 (Anna) syntynyt yhtään sopivaa henkilöä. Myöskään vihittyjen luettelosta ei löydy Johania ja Annaa. Hakua voi toki laajentaa vaikka koko Varsinais-Suomen alueelle, mutta siltikään ei heidän vihkimistään ei löydä kovin helposti. On toki luultavaa, että Suomusjärvelle muuttaneet ovat tulleet naapuripitäjistä tahi näiden naapureista. Kovin kaukaa eivät tavalliset isäntämiehet lähteneet uutta taloaan hakemaan. Tämä on havainto on omiin kokemuksiini perustuva.

Niinpä huomio kiinnittyy kahteen vihkitapahtumaan Somerolla vuosina 1773 ja 1775. Ensin mainitussa tapauksessa Keltiäisten Seppälän talon leski-isäntä Johan Eriksson nai Kivisojan Leivon piian, Anna Simonsdotterin. Tämä pariskunta löytyy jatkossa Seppälästä, joten he eivät voi tulla kyseeseen.

Sen sijaan ensimmäisenä päivänä lokakuuta 1775 vihityt pitäjänseppä Johan Eriksson Nokka Talvisillan kylästä ja piika Anna Simonsdotter samasta kylästä vaikuttavat lupaavammalta pariskunnalta. Johan Eriksson löytyykin Someron vuosien 1764-69 rippikirjasta yhtenä Nokan talon isännän , Erik Bertilssonin ja vaimonsa Maria Bertilsdotterin lapsista. Hänen syntymäajakseen on rippikirjaan merkitty 4.12.1749, joka sitten myöhemmin Suomusjärvellä muuttuu toiseksi päiväksi joulukuuta. Vuosien 1770-76 rippikirjasta löytyy naapuritalo Nikkarilta Uskelasta Somerolle tullut piika Anna, joka 1775 muuttaa Nokalle. Hänen syntymäajakseen on merkitty pelkästään 1756 ilman päivämäärää.

Johanin sukua pystyisi luultavasti seuraamaan taaksepäin useammankin sukupolven, mutta Annan vanhemmat jäävät selvittämättä. Rippikirjasta tulkitsemani tekstin mukaan hän olisi tullut Somerolle - kuten edellä mainitsin - Uskelasta. Mutta Uskelan tahi siihen tiivisti liittyvän Salon kastettujen luetteloista ei Annaa löydy. Yksi mahdollisuus, jota tosin voi ilman mahdollisia muuttaneiden luetteloita todentaa, olisi Perttelin Haalin kartanon sahurin, Simo Clemetssonin syyskuussa 1755 syntynyt Anna-tytär. Tältä tyttäreltä löytyy ensimmäinen ripilläkäyntimerkintä vuodelta 1772 ja toisaalta Somerolle tullut Anna käy ensiripillä 1773.

Kommentit

Suositut tekstit