Walliander -sukuisia Nummen Järvenpään Kiiskiltä

Länsi-Uusimaalaisen Pusulan Anttilan talon Rausjärven torpassa asui 1830-luvulla mylläri Jacob Wiklund vaimonsa Stina Vallianderin kanssa. Rippikirjassa on Stinan patronyymiksi merkitty Johansdotter ja vihittyjen luettelossa hänen kerrotaan olevan torpparin tytär Ahonpään Pietilästä. Lisäksi Stina olisi rippikirjan mukaan syntynyt Nummella 15. päivä huhtikuuta 1805.

Ahonpään Pietilästä ei tosin löydy sopivaa torpparipariskuntaa Stinan vanhemmiksi eikä Nummen sen kummemmin kuin Pusulankaan kastetuista HisKin avulla hänen syntymäänsä. Sen sijaan vuosien 1824-1830 rippikirja kertoo, että Stina Johansdotter (em. syntymäajalla) oli Pietilän talon piikana jo ensin mainittuna vuonna. Edellinen rippikirja on vuosilta 1817-1823 ja sieltä selviää hieman lisää.Stina on tullut Pietilään Nummelta 1818. Onneksi Digiarkistosta löytyvät myös Nummen muuttaneet vuosilta 1805-1862. Näiden luetteloiden mukaan Stina Johansdotter asui Pusulaan lähtiessään Nummen Järvenpään Kiiskin talossa.

Kiiskillä oli tuohon aikaan isäntänä kaukainen sukulaiseni Johan Johansson, joka oli naimisissa naapuritalosta Hurulta kotoisin olleen Greta Johansdottern kanssa. Olin jo vuosia sitten merkinnyt HisKin avulla heille neljä lasta. Mutta Stina oli jäänyt huomaamatta, sillä hänen kastettaan ei ole syystä tai toisesta merkitty Nummen kirjoihin. Hänet löytää ainoastaan rippikirjasta.

Tämän jälkeen selvisi monta muutakin avoimeksi jäänyttä kysymystä. Stina Johansdotter nimittäin käyttää naimisiin mentyään sukunimeä Walliander. Samaa sukunimeä kantavat myös hänen veljensä Henrik Johan ja Erik. Ensin mainittu oli torpparina ja lastenopettajana Nummella. Erik Walliander tuli taasen Pusulan Hirvijoen Hannulan talon Saarikon torppariksi naituaan edellisen torpparin lesken.

Useiden Walliander -sukuisten perheiden lapsimäärät olivat melko suuria ja yhtä äkkiä tietokantaani ilmestyikin viitisenkymmentä uutta nimeä. He kaikki ovat todellakin kaukaista sukua Järvenpään Kiiskin talon kautta.

Stinan ja mylläri Jakob Wiklundin perheessä oli yhteensä 11 lasta, joista peräti kuusi ensimmäistä oli tyttäriä. Järjestyksessä kuudes lapsi oli Ulrika Elvina, joka syntyi helmikuussa 1838. Hänen meni hieman yli 30 vuoden iässä naimisiin Hyönölän kylän Yli-Hannulan talollisen pojan, Anders Johan Tötterströmin kanssa. Pariskunta asettui asumaan Pusulan kylän Jaakkolan talon Nummilan torppaan ja vuoteen 1881 mennessä oli heille syntynyt seitsemän lasta. Näistä kolme kuoli jo lapsena.

Perhe-elämä päättyi lokakuussa 1886 julmalla tavalla. Syystä tai toisesta Ulrika Elvinan oma aviomies, torppari Tötterström murhasi vaimonsa kätkien tämä erääseen vesiammeeseen surmatyön jälkeen. Kun vainaja löydettiin hieman myöhemmin, epäiltiin väkivallanteosta heti mm. vainajan omaa miestä. Lisäksi uumoiltiin joidenkin muidenkin miesten osallistuneen tekoon.

Lopulta Anders Johan Tötterström asetettiin virallisesti syytteeseen vaimonsa murhasta ja Lohjan kihlakunnanoikeus totesi hänet ainoaksi syylliseksi. Samaan lopputulokseen tuli myös Turun hovioikeus. Keisarillinen senaatti antoi asiasta lopullisen tuomion ja se oli ankarin mahdollinen; kuolemantuomio. Ajan tavan mukaan tämä alistettiin hänen Keisarillisen Majesteettinsa tutkintoon, koska kuolemantuomioita ei oltu pantu täytäntöön enää 1820-luvun puolivälin jälkeen. Vaikka en ole asiaa selvittänyt, niin todennäköisesti Tötterström karkoitettiin Siperiaan.


Tämän artikkelin kirjoittamisen yhteydessä lisäsin kotisivuilleni Järvenpään kylän Kiiskin talollisen, Yrjön jälkipolvitauluston aina seitsemänteen sukupolveen saakka.

Kommentit

Suositut tekstit