Raittiusaatteesta Yläneellä

Reilut sata vuotta sitten raittiusliike eli voimakkainta kasvuaikaansa. Jokaiseen pitäjään, kauppalaan ja kaupunkiin perustettiin yhdistyksiä, joiden tarkoituksena oli valistaa sivistymätöntä kansaa alkoholin vaaroilta. Alkuvoimana liikkeellä oli Leevi Laestadiuksen perustama raittiusseura sekä edelleen Raittiuskirjallisuuskomitea vuodelta 1853. Turun seudulla tämä uudenaikainen valistus alkoi 1881 vapaakirkollisten toimesta. Jo runsaat parikymmentä vuotta aiemmin "Kohtuuden ystävät" ja "Raittiuden ystävät" saivat omat yhdistyksensä, joille sääntöjä olivat luomassa mm. J.V. Snellman ja Frans Schauman. Myös Elias Lönnrot julkaisi kirjoitelmia, joiden pääpaino oli raittiuden vaalimisessa.

Auranmaalla näitä yhdistyksiä oli useita, joskin niiden vaikutuksesta maaseudun isäntien ja renkien viinan nauttimiseen voidaan olla montaa mieltä. Pitäjien pääteiden varrella olleissa krouveissa v
oitiin nauttia olutta. Kuten pari viikkoa sitten kirjoittelin, tilattiin mm. Oripäähän viinaksia Turusta. Juopottelu tietysti vaikutti entisaikain hyvin työvoimavaltaisessa yhteiskunnassa merkittävästi; elukat jäivät hoitamatta, pellot niittämättä ja halot hakkaamatta miesten ja myös naisten keskittyessä tuoppien tyhjentämiseen.

Pohjoisella Auranmaallakin oli huomattu tämä ongelma ja niinpä Yläneen kartanon vuodesta 1892 lähtien omistanut Frans Fredrik Björni kutsui helmikuun lopulla 1895 pitäjäläisiä keskustelemaan "yleistä hyötyä tarkoittawista asioista". Näiden keskustelujen lomassa sivuttiin myös raittiusasiaa. Herra Björni, Yläneen karhu, oli paikkakuntansa merkittävin vaikuttaja ja 1900-luvun alkupuolella Suomen suurin talonpoikainen maanomistaja. Hän oli syntynyt Satakunnan Eurassa 1850 ja kuoli Yläneellä 1930. Björnin poika Onni Rantasalo itsenäisen Suomen ensimmäisen eduskunnan kansanedustaja, minkä lisäksi hän hoiti kymmeniä eri luottamustoimia Yläneellä ja Varsinais-Suomessa yleisemmin.


Helmikuisessa kokouksessa kehotti herra Björni perustamaan raittiusseuran ja 32 paikalla ollutta henkilöä noudattikin tätä toivomusta. Seuran sääntöjen laatijaksi valittiin itseoikeutetusti Björni, joka sai vahvistusta opettaja Matti Nukkiselta ja kartanonsa pehtoorilta.

Yläneellä oli jo tätä ennen toiminut raittiusseura, mutta sen toiminta hiipui ajan myötä. Tämän vuonna 1887 Raittiuden Ystäviin liittyneen paikallisyhdistyksen puheenjohtajana toimi opettaja Knuuti ja muun johtokunnan muodostivat räätäli Åkerman, torppari Konsti, ylimetsänvartija Rehnfors ja puuseppä Lindfeldt. Kyseessä ei siis ollut millään tavalla pelkkä säätyläisluokan seura, vaan sillä oli jäseniä yhteiskunnan joka tasolta, yhteensä 24 henkilöä. Björni osallistui myös tämän seuran toimintaan. Hän lahjoitti 1890 sen hyväksi 20 markkaa ja piti saman vuoden joulukuun kuukausikokouksessa "erittäin walaisewan ja ainerikkaan esitelmän kansakoulun tarkoituksesta ja sen synnystä maahamme".

Kuva kirjasta World book of Temperance, 1909

Kommentit

Suositut tekstit