Kansakouluja ja opettajia

Vuoden 1888 helmikuussa Prunkkalassa (nyk. Aura) istuttiin kuntakokouksessa, jossa yhtenä aiheena oli oman kansakoulun perustaminen tähän Liedon kappeliseurakuntaan. Hämmästyttävää kyllä, kokous tuli siihen yksimieliseen päätökseen, että kyseinen "puuha saa jäädä tulewiin aikoihin". Muutamia vuosi aiemmin oli samasta asiasta pidetty kokousta ja tuolloinkin oli lopputuloksena ollut se, että oli odotettava tulevia vuosia. Asiasta uutisoinut sanomalehti Aura totesikin "onpa hauska nähdä milloin tuo otollinen aika Brunkkalan ukoille koittaa!"

Onneksi tuo aika koitti jo muutamia vuosia myöhemmin, sillä kesällä 1893 julistettiin haettavaksi ylemmän kansakoulun miesopettajan virka Prunkkalan kappelissa. Elokuun 21. päivänä virkaa astuvan opettajan kunnalta saama rahapalkka tulisi olemaan vain 150 markkaa sekä varakkaimmilta oppilailta yhden markan suuruinen sisäänkirjoitusraha per lukukausi. Tämän lisäksi valittu henkilö saisi kuitenkin seuraavat luontaisedut;

Kolmen asuinhuoneen mökin kyökillä ja ulkohuoneilla, koulu- ja opettajanhuoneen valaistukseen ja lämmitykseen 100 kiloa petroleumia ja 18 metristä syltää halkoja, hehtaarin pellon, 920 kiloa kylvöheiniä sekä laitumen yhdelle lehmälle. Tämän lisäksi oli luvassa normaali valtionapu”.

Tätä kokonaisansiota voidaan verrata vaikka samana vuonna virkaa valittujen naisopettajien palkkoihin. Esimerkiksi Alastaron Männistön kansakoulun johtokunta lupasi opettajattarelleen valtiolta 600 markkaa ja kunnalta 250 markkaa rahapalkkaa, puolet tyttöjen sisäänkirjoitusrahoista, komean asunnon, ulkohuoneet ja polttopuut. Ilmeisesti Alastarolla oltiin huomattavasti suuripiirteisempiä kuin Prunkkalassa, mutta toki pitäjillä oli kokoeroakin.

Männistön koulu oli saanut nimensä kylän nimestä ja tontin sille oli aikoinan lahjoittanut Antti Mäkimattila. Vaikka johtokunta lupasi uudelle opettajattarelle "komean asunnon", oli kunnallislautakunta päättänyt alun perin rakennuttaa "kouluhuoneet mies- ja naisosastolle, ei ylönmäärin komiat, vaan kuitenkin siis ja ajan vaatimukseen sopivat".

Prunkkalassa koulutoimi sujui, vaikka koulun pihamaalla käyskentelivät niin lehmät kuin äkäinen sonnikin lapsia pelottelemassa. Kansakoulurakennus oli tullut maksamaan noin 12,000 markkaa, mutta tilintarkastuksessa 1894 eräät isännät pillastuivat eräästä 10 markan kuluerästä. Jouluna 1893 oli nimittäin pidetty 48 oppilaalle yhteinen joulujuhla, mihin mainittu summa oli käytetty. Tästä sai koulun johtokunta kuulla kunniansa ja sitä vaadittiin korvaamaan tuo 10 markkaa, koska se oli tuhlattu turhanaikaisiin joutavuuksiin.

Kuvassa kansisivu Johan Gezeliuksen vanhemman kirjasta "Yxi paras lasten tawara"

Kommentit

Suositut tekstit