Liedonperän "kuoriusasema"

Suomen ensimmäinen meijeri perustettiin Kurkijoelle vuonna 1857 senaattori Gripenbergin toimesta. Vuosisadan loppuun mennessä lähinnä Tanskasta tulleiden ammattilaisten voimin näitä laitoksia perustettiin ympäri maata. Nykyinen Tarvasjoen pitäjä sai oman meijerinsä Juvan kartanon vuokraajan, Karl Robert Lindströmin toimesta. Hänen vaimonsa oli opiskellut kotimaassaan Tanskassa meijeriköksi. Vuonna 1889 laitoksesta tuli alueellinen Juvan meijeri ja lopulta Tarvasjoen Marttilan Meijeri Oy.

Juvan kartanon karja oli pitäjän suurin, mutta myös muissa kylissä oltiin valveutuneita tuotantoeläinten suhteen. Niinpä Liedonperän tai kuten se aiemmin kirjoitettiin, Lietonperän Isotaloon oli hankittu kappeliseurakunnan ensimmäinen ayrshire-rotuinen karja. Myös Juvalla oli samoihin aikoihin näitä Skotlannin Ayrin kreivikunnasta lähtöisin olevia eläimiä, joita oli tuotu maahamme vuodesta 1845 alkaen.

Jossain vaiheessa Juvan meijeri avasi sivutoimipisteen Liedonperään. Kyseessä oli ainoastaan yhden "pikku meijerskan" kirjaimellisesti pyörittämä, käsikäyttöinen separaattori. Virallisesti puhuttiin "kuoriusasemasta". Esimerkiksi vuonna 1898 tarvittiin uutta työntekijää Liedonperään ja hakemukset piti jättää herra Heermanille. Mukaan oli liitettävä omakätisesti kirjoitettu hakukirje, palkkavaatimus ja todistus "tawallisen käsi-separaattorin hoitamisesta". Vaikka varmaa tietoa asiasta ei ole käsiini osunut, pitäisi Isotaloa todennäköisimpänä sijoituspaikkana tälle arvokkaalle työtehtävälle.

Kauppaneuvos Jukka R. Heinon mukaan Perniö ja Tarvasjoki olivat niitä pitäjiä, joista aikoinaan lähti eniten väkeä meijerioppilaitoksiin. Juvan meijerin ensimmäisiä ellei ensimmäinen kuorima-aseman hoitaja oli Emilia Brunow. Liedonperän sivupisteen hoitajista ei ole tietoa, mutta seuraavan kerran uutta meijerskaa haettiin jo toukokuussa 1901. Tuolloin lehti-ilmoituksen oli
meijeriyhtiön puolesta allekirjoittanut Kalle Vähätalo.

Kuorimisasemalle Isotalon ja varmaan muidenkin lähitalojen isännät saattoivat tuoda vastalypsetyn maidon, jotta siitä erotettiin kerma. Tämä kerma sitten rahdattiin edelleen Juvankosken yläpuolella sijainneeseen meijeriin. Teollinen maitoseparaattori oli tuossa vaiheessa melko tuore aparaatti, sillä tanskalainen Nielsen ja ruotsalainen de Laval oli kumpikin tahollaan keksineet sen vasta 1878. Sen sijaan käsikäyttöisiä laitteita oli ollut jo aiemmin. Useasti ne oli sijoitettu talon saunaan ja tästä syystä maastamme on aikojen saatossa löytynyt useita saunameijereitä.

Kuvassa Alpha De Laval suunnittelema käsiseparaattori vuodelta 1900

Kommentit

Suositut tekstit