Etrurian kilpailut

Reilut sata vuotta sitten siirtolaisvirta Amerikkaan oli jo hieman tyrehtymässä, mutta Atlantin ylittäjiä riitti kuitenkin lähes joka laivaan. Niinpä myös Cunard -linjan Etruria -aluksella oli koko joukko maanmiehiämme loppukesästä 1903. Eräät matkan tapahtumattomuuteen kyllästyneet englantilaiset herrasmiehet päättivät järjestää laivalle urheilukilpailut.

Laivan omassa kirjapainossa painettiin oikeat kutsukortit, joita sitten jaettiin matkustavaisille. Luonnollisesti suomalaiset ottivat näihin rientoihin osaa ja voittivat saman tien kaksi ensimmäistä kilpailua. Tämän jälkeen heille annettiin hienovarainen, mutta jämäkkä porttikielto loppuihin koitoksiin.

Alussa olleen jalkapallon potkukilpailun, jollaista peliä suomalaiset eivät olleet ikinä kokeneet, voitti eräs pohjalainen. Toisen palkinnon, kalliit ja kauniit mansetin napit, sai Juho Paldan Joensuusta.

Köydenvedossa kymmenen muukalaista ryhtyi kilpasille kymmenen suomalaisen kanssa. Lopputuloksena oli, että suomalaiset vetivät muita kuin villarukkasta. Muut matkustajat päättivät sitten kokeilla, kuinka monta miestä tarvitaan suomalaisjoukon voittamiseen tässä lajissa. Nyt köyden päähän kävi peräti 20 miestä, mutta lopputulos oli selvä - suomalaiset vetivät kuin vetivätkin köyden puolelleen.

Tässä vaiheessa muut arvioivat suomalaiset jo kummallisiksi erityisolennoiksi ja erään miehen päähän pälkähti idea syöntikisasta. Tämäkään ei ollut hyvä idea, sillä voittoon ylsi joensuulainen P. Schmatlz. Tapahtuman järjestäjät huomasivat tässä vaiheessa mitä olisi jatkossa odotettavissa ja näin suomalaiset jätettiin kuvainnollisesti sanottuna rannalle lopuista koitoksista.

Etruria -alus oli kastettu 1884 ja seuraavan vuoden huhtikuussa se teki neitsytmatkansa Liverpoolista Queenstowniin sekä edelleen New Yorkiin. Vuoden 1893 aluksi laivaa uudistettiin siten, että ensimmäiseen luokkaan mahtui 550 matkustajaa, toiseen 160 ja kolmanteen 800. Etruria ylitti Atlantin noin kuudessa päivässä. Kuvassa laiva koko komeudessaan - lisätietoja tästä ja muista aluksista löytyy sivulta www.norwayheritage.com

Kommentit

Suositut tekstit