analytics

Lindholmin myllykivi

Perniöstä kotoisin olleet Johan Lindholm ja Eva Gustava Gabrielsdotter muuttivat jo nuorina Uskelaan. Johan työskenteli myllärinä Pettilässä ja meni naimisiin Eva Gustavan kanssa 1854. Tuolloin nuorikko oli piikomassa Villilän kylässä. Tuore aviopari asettui Pettilään muutamaksi vuodeksi, mutta muutti lopulta viereiseen Pertteliin. Siellä heidän kodikseen tuli Kaivolan kylän Kirkonmäki.

Johan Lindholm oli luultavasti luotettava ja tarmokas mies, sillä 1860-luvun loppuun mennessä hänet ehdittiin valita Perttelin pitäjän kirkkovahdiksi. Täten hän toimitti suurin piirtein samoja tehtäviä kuin suntiot ja haudankaivajat nykyisin. Kun Juho keväällä 1902 kuoli, muisteltiin hänen lähes puoli vuosisataa kestänyttä suntion uraansa lämmöllä. Hänen sanottiin olleen niitä pieniä, joiden työ ei kauaksi kuulu, jotka eivät koskaan koeta huomiota herättää, yksi niistä yhteiskunnan muurahaisista, jotka tyytyväisinä raastavat raskasta korttansa yhteiseen kekoon, itse työnsä merkitystä tietämättä. Lindholm oli aina apuna sekä seurakunnalle että pitäjäläisille, vaikka oli koulua käymättömänä "oikea vanhan ajan mies":

Suntion toimensa lisäksi hän oli kolmisenkymmentä vuotta lainajyvästön hoitajana sekä sihteerinä monissa eri kunnallisen elämän lautakunnissa. Olipa hän muutaman vuoden kunnan esimiehenäkin.


Johanin ja Eva Gustavan monista lapsista yksi oli toukokuussa 1866 syntynyt Karl Vilhelm, joka tosin tunnettiin paremmin nimellä Kalle. Hän ryhtyi hankkimaan elantonsa sepän ammatissa työskennellen 1900-luvun alussa Perttelin Isohiiden kylässä. Hänen pajassaan oli yksi hyvin erikoinen esine, käsimylly.

Myllyn päällimmäinen kivi oli aivan normaali, noin 25 senttiä läpimitaltaan ja seitsemän paksuudeltaan. Alimmainen kivi olikin mestarin työtä, sillä samasta kivestä oli tehty sekä kahva ja jauhotorvi. Keskellä kiveä oli noin viisi senttinen syvennys jauhamista varten. Sen syrjässä olleesta torvesta tulivat jauhot ulos. Lindholmin mukaan kivi olisi tuotu Ruotsista satakunta vuotta aiemmin ja siitä lähtien se olisi palvellut pertteliläisiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus