Lyhyt katsaus lasitehtailija Alftaniin

Perttelin Inkereen lasitehtaan omistajan, Magnus Leonard Alftanin ja hänen puolisonsa Karolina Sofia Paulinin lapsista Viktor Hugo Alfons syntyi ao. pitäjässä syyskuussa 1838. Isä Magnus oli tullut laitoksen isännäksi 1831 hankkien pian omistukseensa myös läheisen Kiikalan Johannislundin lasitehtaan. Pulloja ja ikkunalasia tuottanut Inkere toimi tiiviissä yhteistyössä Johannislundin kanssa, kunnes kannattavuusongelmat alkoivat haitata sen toimintaa.

Lopulta Inkere luovutettiin konkurssiin 1865 ja näin 71 vuotta toiminut tehdas joutui lopettamaan toimintansa. Johannislund, joka oli perustettu 1813, jatkoi sen sijaan tuotantoaan aina vuoteen 1960. Magnus Leonard Alftan kuol
i 1859 ja toimintaa Johannislundissa jatkoi hänen leskensä Karolina Sofia Paulin. Tämä uudisti laitosta suuresti hankkimalla sille lisää viljelysmaita ja metsää, uusimalla osan tehtaasta ja hankkimalla ulkomaisia ammattimiehiä. Vähitellen tuotannossa siirryttiin pääasiassa ikkunalasiin.

Vuonna 1865 tehdas kuitenkin paloi ja vaikka se rakennettiin uudelleen, oli leskirouvalla edessään konkurssi. Varatuomari Snellman osti laitoksen 1869 ja hänen kuoltuaan jo seuraavana vuonna sen peri ensimmäisen omistajan pojanpoika Karl Wilhelm von Torcken. Hän puolestaan myi talousvaikeuksissaan puolet Johannislundista Viktor Hugo Alfons Alftanille, joka oli jo 1866 ostanut Pusulasta Ariman lasitehtaan.

Alftanin ja von Torckenin yhteistyötä kesti nelisen vuotta, jonka jälkeen viimeksi mainittu lunasti koko tehtaan itselleen. Alfons Alftan keräsi tästä sijoituksestaan mukavat voitot. Ariman tehdasta Alftan pyöritti vuoteen 1893 luovuttaen sen tuolloin tulevalle vävylleen, Karl Taxellille. Alftanin jätti itselleen kalkkiuunin ja Patakosken sahan Somerniemellä sekä Knuutilan tilan Pusulan kirkonkylässä. Viimeksi mainitun hän nimesi uudelleen Sohlbackaksi.

Viktor Hugo Alfons oli suorittanut aikanaan oppikurssin Turun ylemmässä alkeiskoulussa ja tullut ylioppilaaksi 1859. Heti tämän jälkeen hän hyppäsi liike-elämän rattaisiin. Tehtailija Alftan kuoli marraskuussa 1901 ja häntä jäivät suremaan lähinnä leski sekä viisi lasta.

Mitä tulee Alftan -sukuun, on sen alkuperä herättänyt menneinä vuosina useita kysymyksiä. Hattulan kirkkoherra Abraham Alftanuksen vuonna 1695 kirjattujen muistiinpanojen perusteella julkaistiin Alftanien sukukronikka 1770-luvulla (Samuel Loenbom, Upplysningar i Svenska Historien, 1773, s. 82 - 85). Suvun kantaisä oli kronikan mukaan Hans Eriksson, vahtimestari Tukholman linnassa (kuninkaan sihteeri) ja kuningatar Kaarina Maununtyttären veljen vävy.


Mahdollista sukulaisuutta Kaarina Maununtyttäreen on kuitenkin mahdotonta todeta, sillä aikakauden asiakirjoista ei löydy tällaista Hans Erikssonia ollenkaan, eikä Kaarina Maununtyttären perheestä tiedetä mitään. Alftaneja on muutenkin yritetty liittää Kaarina Maununtyttäreen, sillä Abraham Alftanin ensimmäisen puolison, Emerentia Torskin nimi painettiin kronikkaan virheellisessä muodossa ”Abraham Alftanin äiti Emerentia Tott” (Emerentia Tott oli mukamas ollut Eerik XIV ja Kaarina Maununtyttären tyttären Sigridin ja tämän puolison Henrik Tottin tytär). Sukulaisuuslegendat saattavat johtua myös siitä, että Alftaneja oli myöhemmin Tottien palveluksessa tai siitä, että Tottit omistivat Suomessa myöhemmin tiloja, jotka ehkä olivat aiemmin olleet kantaisä Hansin oletetun anopin, ns. Sjundbyn suvun omistuksessa.


Vaikka kantaisää Hansia ei varmasti pystytä tunnistamaan, lienee hän ollut Kirves-nimistä rälssisukua, koska hänen jälkeläisillään oli tähti ja risti vaakunassaan sekä yhdessä tapauksessa kirves. Jälkimmäinen sopii hyvin Kirves -sukuun ja edelliset Kirves -sukuun naitettuun Särkilahti -sukuun. Hans oli ehkä rälssimies Olof Kirveen (mainittu 1458 - 1476) pojanpoika tai tyttärenpoika.


Kommentit

  1. Lieneekö kyseinen von Torcken sukua pastori Sandmanille? Sandmanille 23.XII.23 kulkeneessa kortissa (kyrkoherden M. Sandman med Fru, Åbo) hyvää joulua ja uutta vuotta toivottelevat Frid von Torcken ja Hanna Hellman. Pastori Sandmanista vain en onnistunut tietoa hankkimaan netin kautta. Tämä Sandman jäi kiinnostamaan, kun ihailin hallussani olevaa kaunista korttia. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit