Olga Malmgrenin muistolle

Kirjoittelin viime maaliskuussa taloustirehtööri Henrik Johan Malmgrenista. Yksi hänen ja Matilda Wilhelmina Wathenin neljästä lapsesta oli tytär Olga, joka oli syntynyt Nummen pitäjässä 1869.

Kahdenkymmenen vuoden iässä hän meni naimisiin Vahdon pitäjän Kierikkalassa 1862 syntyneen Johan Erland Hammarenin kanssa. Hammaren oli kouluttanut itsensä insinööriksi ja muuttanut perheineen Hämeenkyröstä 1899 Äänek
oskelle, kolme vuotta aiemmin toimintansa aloittaneen tehtaan palvelukseen. Hän oli ostanut koskialueen Kalle Piiloselta yhdessä veljiensä Lars Johanin ja Edvinin kanssa 1895. Seuraavana vuonna nämä kolme perustivat Äänekoski Aktiebolagetin saaden vuosisadan vaihteessa mukaan vuorineuvos Gösta Sumeliuksen. Tehdas nousi nopeasti kukoistukseen ja jo 1900 sen tuottama kartonki palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä.

Valitettavasti Olga Malmgren ei saanut nauttia puolisonsa menestystarinasta kovin kauaa, sillä hän kuoli syyskuussa 1901. Vaikka rouva Hammaren oli asunut miehensä kanssa Äänekoskella, Laukaan pitäjässä, haudattiin hänet Vihdissä. Siellä hänen isänsä omisti Kirvelän kartanon. Lisäksi hän oli viettänyt viimeiset aikansa sukulaistensa luona Vihdin Leponiemessä.

Uusimaa -sanomalehti kertoi yksityiskohtaisesti hautajaispäivän tunnelmista seuraavaan tapaan;

"Tämän kuun 17. päivänä laskettiin maan poveen Vihdissä Äänekosken tehtaan insinöörin J. E. Hammarenin puoliso, Olga Hammaren, omaa sukua Malmgren. Kirkolle oli kokoontunut suuri ihmisjoukko; sukulaisia, ystäviä ja paikkakunnan väkeä. Klo kolmen aikaan iltapäivällä alkoivat kellot soida ja pian saapui ruumissaatto kirkolle. Kun ruumisarkku oli nostettu paarille, kannettiin se kirkkoon, jonka vainajan ystävät ja tuttavat olivat tilaisuutta varten aistikkaasti koristaneet. Ruumiin kantoivat kirkkoon vainajan puoliso, isännöitsijä Edvard Hammaren, vainajan veli agronomi Emil Malmgren, kansanopiston opettaja Paasikallio, konttoristi Ahlstedt, opettaja Paavola sekä maanviljelijä Robert Westzynthius ja Hjalmar Mansner. Suruhymnin soidessa kannettiin ruumis kuoriin, jonka jälkeen pastori Palmunen piti ruumissaarnan. Tämän päätyttyä siunasi ruumiin kirkkoherra Wecksell. Sitten kannettin ruumis kirkosta ja ajettiin saatossa hautausmaalle.

Kun ruumis oli laskettu hautaan, luki pastori Palmunen pari raamatunlausetta. Nyt astui vainajan isä, taloustirehtööri Malmgren avoimen haudan reunalle ja piti ytimekkään ja lämpimän puheen kuoleman merkityksestä omistaen muutamia sanoja tyttärensä muistolle. Viimeiset kiitolliset jäähyväiset lausui opettaja Paasikallio omasta, omaistensa ja Äänekosken kansanopiston puolesta, jonka lämmin ystävä vainaja oli.
Kumpu koristettiin lukuisilla seppeleillä.

Paitsi omaisilta ja sukulaisilta, laskettiin seppeleitä Hammarenin perheeltä sekä Anna ja Karl von Christierssonilta, kumpikin Tampereelta; Äänekosken tehtaan päällystöltä ja työväeltä; Äänekosken Naisyhdistykseltä ja Naiskuorolta, Kyröskosken naisilta; entisiltä luokkatovereilta; asemapäällikkö Ahoniuksen perheeltä Suolahdesta; kassööri Ahlstedtin perheeltä Kyröskoskelta, Hämeenkyrön pappilalaisilta.
Sen lisäksi laskettiin lukuisa joukko seppeleitä sekä paikkakunnalla että kauempana olevilta ystäviltä. Kun hauta oli kukilla kaunistettu, puhui valtiopäivämies Hilden valittuja sanoja vainajan puolisolle ja omaisille. Kyröskosken torvisoittokunta opettaja Paavolan johdolla oli saapunut paikalle vielä sävelillä kunnioittamaan vainajan muistoa.

Vainaja oli saavuttanut lempeällä vaatimattoman ihmisystävällisellä luonteellaan suuren ystäväpiirin, joka valtaavasti tuli esille hautajaistilaisuudessa. Kepeät mullat syvästi kaivatun vainajan haudalle!"

Kommentit

Suositut tekstit