Takalan emännän kohtalo

Somerniemen Vesanojan Ketun eli Takalan puolen manttaalin verotalon isäntä 1800-luvun lopulla oli Erik Johan Johansson puolisonaan Eva Lovisa Fabiansdotter. He molemmat olivat kotoisin Janakkalasta, missä Erik Johan oli syntynyt 1829 lampuodin poikana Vähikkälässä ja Eva Lovisa kestikievarinpitäjän tyttärenä samassa kylässä.

Viimeistään 1856 oli Erik Johan jo ehtinyt Somerniemen Vesanojalle, mutta tuli takaisin Janakkalaan mennäkseen vihille Eva Lovisan kanssa heinäkuussa em. vuonna. Perheessä oli useita lapsia, joista 1890-luvulle tultaessa olivat elossa Oskar (1863), Josef (1865), Hilma Wilhelmina (1870), Johannes (1872) ja Viktor (1876). Takalan talossa asui tuossa vaiheessa myös Josefin vaimo Maria Vilhelmina Nikkilä, joka oli kotoisin Urjalasta. Josefin oli talon varsinainen isäntä vuodesta 1899 lähtien. Johanneksen ja Viktor kohdalla tietää Somerniemen rippikirja kertoa heidän olleen sotapalvelukseen kelpaamattomien.

Itse maatila oli reilun kokoinen, sillä vaikka siitä oli vuoteen 1931 mennessä erotettu jo viisi palstatilaa, oli maata jäljellä vielä 178 hehtaaria. Suurin osa tästä oli metsämaata, mutta peltomaitakin löytyi kolmisenkymmentä hehtaaria. Talo sai uuden päärakennuksen 1895 ja Suomen maatilat -kirjasarjan mukaan siellä oli 1931 kotieläimiä seuraavasti; neljä hevosta, 13 lehmää, 25 sikaa, 15 lammasta ja 10 kanaa.

Vanhan isäntäparin, Erik Johan ja Eva Lovisan yhteiselo päättyi erittäin murheellisellä tavalla syyskuisena sunnuntaina vuonna 1901. Pariskunta teki kyseisen päivän aamuna lähtöä Someron kirkolle ottaakseen osaa kirkkoherran vaaliin. Heti pihasta lähdettyään rattaita vetänyt hevonen pillastui jostain syystä. Kulkupeli kaatui tien sivuun ja siinä ollutta ulkorakennusta vasten. Eva Lovisa jäi pahasti alle tilanteessa ja kun hevonen sekä rattaat saatiin korjattua pois, oli hän menehtynyt vammoihinsa. Myös Erik Johan sai vaarallisen voimakkaan iskun päähänsä, mutta toipui lopulta. Mukana kyydissä oli myös nuori isäntä Josef, mutta hän "pelasti notkeampana jäsenensä eheinä hyppäämällä wiime hetkellä pois rattailta".

Vesanoja ja viereinen Keltiäinen kuuluivat aikoinaan samaan jakokuntaan. Vesanojalla oli alunperin kaksi kantataloa, Visa ja Kettu. Näistä ovat tänä päivänä olemassa Visasta lohkottu Erkkala sekä Ketun osatalo Takala. Viimeksi mainittu sijaitsee ikivanhalla kylätontilla ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas. Vesanojan kylän tunnetuin hahmo lienee Visan tietäjä. Tämän ennustajan lahjojakin omanneen henkilön kerrotaan kävelleen kuivin jaloin järven poikki Somerniemen kirkkoon. Siellä tietäjä olisi nähnyt pirun kirjoittavan kirkossa nukkuvien nimiä veriseen hevosenvuotaan.


Kuvassa Takalan vuoden 1895 päärakennus kirjasta Suomen maatilat, osa II

Kommentit

Suositut tekstit