Dufva, osa kaksi

Kerstinillä ja Olofilla oli poika Bengt Olofsson, jonka kotitila oli Porvoon pitäjän Munkkala. Hänen puolisonsa sanottiin olleen Katarina Danske, Karjaan Dönsbyn Henrik Perssonin ja Lohjan Veijolan (Veiby) Anna Persdotterin tytär. Katarinan vaakunakuviossa oli saman tiedon mukaan kaksi mustaa hevosenkenkää valkoisella vinopalkilla.

Vaimoon liittyvät nimet sekä vaakunatieto ovat Jaakko Teitin käsialaa 1550-luvulta, eikä kummastakaan ole aikalaismerkintöjä. Karjaalla eli 1400-luvulla suku, jota kutsutaan asuinpaikkansa mukaan Dönsbyn suvuksi. Tämän suvun jälkeläisillä oli 1500-luvulla vaakunassaan yksi hevosenkenkä, joka muistuttaisi Katarinan kahden kengän vaakunaa. Dönsbyn suvulla oli myös tiiviit sukuyhteydet Lohjaan, joten nämäkin tiedot tuntuvat luontevilta. Katarina lienee syntynyt 1400-luvun ensi puoliskolla (lastensa syntymäajoista päätellen), eikä Karjaan Dönsbyssä tai Lohjan Veijolassa niihin aikoihin tavata Henrik Persson tai Anna Persdotter -nimisiä henkilöitä. Tämä voi kuitenkin yksinkertaisesti johtua aikakauden niukoista asiakirjalähteistä tai siitä, että Jaakko Teitti joko sai 1500-luvulla tehtyihinsä kyselyihinsä väärät nimet tai hän kirjasi ne väärin; olihan aikaakin kulunut jo yli 100 vuotta. Toisaalta oli Teitti itse kotoisin Pernajalta, joten olisi luullut hänen tunteneen Munkkalan asiat melko hyvin.

Lisänimi Danske, tanskalainen, on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen, sillä Dönsbyn läheisyydessä, Österbyn yökunnassa, on paikkanimi Danskarbackgärdan, joka viittaisi siellä joskus sijainneeseen talon- tai kylännimeen Danskarbacka. Ja kaiken huippuna: sattumaa tai ei, mutta Karjaan Dönsbykin arvioidaan olleen Paadisten luostarin entisiä maita. Joka tapauksessa Dönsbystä hieman Pohjanlahdelle päin oleva Skavistad eli suurin piirtein nykyinen Billnäsin ruukki kuului aikanaan luostarille.


Bengtillä oli lapset:


1. ? Henrik Bengtsson, omisti Porvoon pitäjän Vekkosken ja Boegården, jolle hän sai rälssivapauden v. 1535 . Hänen puolisonsa oli joko Elsa, asemies Bengt Hammarin tytär tai hän oli ns. Kråkön sukua.

2. Jakob Bengtsson, Porvoon pit. Näse, puoliso Margareta Tuvesdotter, k. 1532 menn.

3. Brita Bengtsdotter, puoliso oli Porvoon Jakob Lydekesson.

4. Katarina Bengtsdotter, puoliso rälssimies Olof Bodebek Pyhtäältä.

5. Nils Bengtsson, peri Munkkalan, mainittiin ”hyväsukuiseksi” 1488 hänen tavatessaan valtionhoitaja Sten Sturen Turussa sekä esittäessään hänelle ja saaden hyväksytyksi esittämänsä sukuselvityksen, oli Viipurin linnan vouti vuonna 1495. Puoliso Suneva Pedersdotter.

6. Ragnhild Bengtsdotter, puoliso Nils Olofsson, nimismies 1480, Porvoon pitäjän Peippolasta, ns. Ållongren -sukua.

7. Cicilia Bengtsdotter, puoliso Itä-Uudenmaan laamanni Sigfrid Andersson (Rålamb).


Kysymysmerkillä varustetun Henrikin kuuluminen sisarusparveen tuntuu oudolta. Henrikin on täytynyt olla syntynynyt viimeistään 1460-luvulla, koska isoisä Olof Benktsson oli syntynyt jo 1300-luvun lopulla ja veli Nils mainittiin ”hyväsukuisena” miehenä jo 1488. Henrik olisi siis saanut rälssoikeuden 1535, jolloin hän oli vähintään 65 vuotta. Ei mahdotonta, mutta todennäköisempää olisi, että Vekkosken ja Boegårdenin Henrik oli sukuun kuulumaton henkilö.


Kiitos RR!

Kommentit

  1. Mielenkiintoista! Joidenkin verkossa liikkuvien sukupuiden mukaan esi-isäni Kasper Gröön, joka kuoli Käkisalmessa 1661, olisi ollut Dufva-suvun "jämiä", ts värttinäpuolelta liittynyt Dufva-sukuun. Eli kyllä suoraan Bengt Olofssonin jälkeläinen, mutta ei isälinjaa.

    Näissä "fantasioissa" (vai onko ne niitä?) on varsin kirjavasti/puutteellisesti merkitty lähteitä, ja vaikka olisikin, mulla ei riitä keskiajan, aatelin, käsialojen, vanhan ruotsin eikä minkään muunkaan tuntemus edes arvioimaan noita lähteitä. Olisiko Sinun tietojesi mukaan olemassa (ihan oikeiden historiantutkijoiden) traktaatteja, joissa olisi näitä sukulaisuuksia tuolta kohden aikajanaa tarkasteltu?
    Kyselee Aki Nieminen

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit