Kollega Acrinius Helsingistä

Helsingin triviaalikoulussa oli vuonna 1688 75 oppilasta ja 4 opettajaa. Kolme vuotta myöhemmin oli oppilasmäärä jo 126. Yksi oppilaista niihin aikoihin oli Zacharias Erici Acrinius . Hän siirtyi Turun yliopistoon ja suoritti ylioppilastutkinnon 1692/93. Entisen koulunsa, Helsingin triviaalikoulun alemmaksi kollegaksi (opettajaksi) hänet nimitettiin 1698, ylemmäksi kollegaksi 1704.

Niihin aikoihin maata vaivasi suuret katovuodet (1695, 1696, 1697), jolloin neljännes Helsinginkin väestöstä kuoli nälkään ja ennen kaikkea tauteihin. Samana vuonna kuin Zacharias nimitettiin opettajaksi vaivasi lisäksi rutto Suomea ja esim. opiskelupaikkakunnalla Turussakin kuoli neljännes asukkaista.

Zacharias avioitui 10.1.1701 Sipoon kirkkoherran tyttären Maria Strengin kanssa, jonka veli Lorentz muuten kirjoittautui triviaalikoulun oppilaaksi 1704. Zacharias ja Maria saivat Helsingissä lapset:

1. Zachris Acrinius, s. 25.7.1706.
2. Maria Acrinia, s. 24.4.1708.
3. Christina Acrinia (kaks.), s. 3.5.1710.
4. Margaretha Acrinia (kaks.), s. 3.5.1710.
5. Elsa Acrinia, s. 19.12.1711.
6. Carl Acrinius, kauppias Helsingissä, pso. tukholmalainen pikkuserkkunsa Anna Maria Ingman, muutti nähtävästi Ruotsiin .
7. Hedvig Acrinia, synt. viimeistään n. 1723, pso. noin 1749 Samuel Smaléen.



Vuoden 1710 kastettujen lasten Kristinan ja Margaretan syntymämerkinnöissä on lisäsana "Burtz". Helsingissä oli sen niminen porvari, jolla oli talo paraatipaikalla torin eteläpuolella. Korttelin nykyinen nimi on Leijona-kortteli ja Helsingin kaupungintalo sijaitsee sen vastakkaisella puolella. Acriniukset todennäköisesti asuivat Burtzin talossa; kyseessä ehkä oli Marian tädin mies Johan Burtz.

Viimeistään samana vuonna alkoivat vuonna 1700 alkanut Suuri Pohjan sotakin ja sen sivuvaikutukset näkyä Helsingin kaduilla. Ruotsi oli ollut menestykäs sodan alkuvaiheissa ja suurvalta-Ruotsi mahtavimmillaan. Kuningas Kaarle XII keskittyi kuitenkin liikaa sodankäyntiin Puolassa, mikä jätti tilaa tsaari Pietarille. Tämä valloitti Nevan varrella olleen Nevanlinnan kaupungin, aloitti nimikkokaupunkinsa rakentamisen 1703 ja jatkoi hyökkäystä Inkerinmaalla ja Balttiassa. Vuonna 1705 venäläiset piirittivät jo Viipuria eikä ruotsalaisilla ollut Balttiassa enää kuin Riika, Pärnu ja Tallinna. Pakolaisia virtasi Suomeen. Nähtävästi he toivat ruton, joka elokuusta joulukuuhun 1710 tappoi runsaasti ihmisiä Helsingissäkin. Vähän aikaisemmin perustettuun Kampin hautausmaahan (nyk. Vanha kirkkopuisto, "Ruttopuisto") haudattiin 1185 ruttoon kuollutta. Vakituisia asukkaita kaupungissa oli tuohon aikaan alle kolme tuhatta.

1713 aloittivat venäläiset hyökkäyksensä Helsinkiin mereltä päin. Kolmeen sataan lotjaan oli sijoitettu 12.000 jalkamiestä ja parisataa kasakkaa. Ensimmäinen maihinnousuyritys torjuttiin. Ruotsalaiset olivat sijoittaneet voimansa pitkin koko etelärannikkoa, joten Helsingissä oli vain 1.800 puolustajaa. Nykyisen Senaatintorin, Kauppatorin ja Pohjoisrannan rantoja oli varustettu maavallein ja tykistöpatterein. Tykistö torjui ensin venäläisten hyökkäyksen, mutta seuraavana yönä he nousivat maihin Katajanokalla ja raahasivat tykkinsä nykyisen Uspenskin katedraalin kallioille, mistä käsin kaupunki oli venäläisten tykinputkien armoilla. Tämä oli oikeastaan tarkoitettu harhautukseksi, sillä päähyökkäyksen piti tapahtua Hietalahteen.

Puolustajat päättivät kuitenkin tyhjentää ja polttaa kaupungin vielä samana yönä. Kruununmakasiinin 2.000 tynnyriä ruista paloivat kaupungin rakennusten ja kaiken muun maallisen mammonan ohella poroksi. Venäläiset yrittivät ensin sammuttaa paloa, mutta huomattuaan sen mahdottomaksi he viimeistelivät tuhon. Vielä tällä kertaa venäläiset eivät jääneet kaupunkiin, mutta palasivat heinäkuussa, nyt jääden moneksi vuodeksi.


Ns. isovihan aikana vuosina 1713-21 oli Suomi venäläisten miehittämä. Zacharias oli sen ajan Espoon vt. kirkkoherrana saaden rovasti Ritzin vahvistuksen virkamääräykselle 1717, mutta ei saanut pitää virkaa enää rauhanteon jälkeen 1721.

Kun rauhan jälkeen Helsingissä pidettiin ensimmäistä kokousta raatihuoneella 23. 11.1721, oli paikalla vain yksi raatimies, kaksi kauppiasta ja seitsemän muuta porvaria; samaan aikaan oli kaupungissa vielä 80 venäläistä sekä 10 rääveliläistä ja viipurilaista kaupustelijaa.

Opettaja ("Superior Collega") Zach. Acrinius haudattiin Helsingissä 9.10.1722 (tai –23). Maria kuoli noin 1735.

Karttaa klikkaamalla voit suurentaa sen luettavampaan muotoon.




Kiitos RR!

Kommentit

Suositut tekstit