Kosken kartanon Nyberg

Kosken kartanon omistajat tai vuokraajat eivät olleet menneinä aikoina paikkakunnalla syntyneitä, vaan muualta tulleita. Tämä sopi kartanolle hyvin, sillä jo sen perustaja eversti Hennig Grass oli ilmestynyt Koskelle Tl Liivinmaalta saakka. Hän huomasi silloin autiona olleen Kosken kylän olevan erinomaisen paikan isolle talolle. Grassin jälkeen kartano siirtyi 1694 hänen vävylleen, tuomari Wallensteinille ja vuonna 1728 Armfeltien suvulle. Heillä tila pysyi reilut sata vuotta, kunnes sen osti Claes de Pont, Someron Lahden kartanosta kotoisin ollut aatelissukuinen herrasmies.

Kun hän siirtyi ajasta ikuisuuteen 1875, piti perikunta kartanoa yllä parikymmentä vuotta vuokraten sen lopulta 1892 työnjohtaja Johannes Julius Nybergille 20 vuodeksi. Kun tämä vuokra-aika oli ohi 1912, järjestettiin huutokauppa, jossa Nyberg sitten huusi tilan itselleen.

"Arrendaattori" Nyberg hän oli syntynyt Nauvossa vuonna 1862. Hänen oma isänsä Johan Nyberg oli tuolloin pehtorina Prostvikissa. Sekä isä että äiti Greta Sofia Gustafsdotter olivat molemmat kotoisin Pohjanmaan rannikolta, Kruunupyystä. Eipä siis ollut ihme, että myös Nybergin vaimo, Maria Naukler oli myös samasta pitäjästä.

Ruotsinkielisessä perheessä eläneeltä Johan Julius Nybergiltä on varmaan kulunut tovi sopeutua verkkaisen suomalaispitäjän elämänmenoon, mutta hänen johdollaan kartano nousi kukoistukseen. Vuokraviljelijä oli parhaassa tapauksessa melko itsenäinen, sillä varsinaista omistajaa lienee kiinnostanut enemmän tilan tuotto ja vuokransaanti kuin sen hoidosta päättäminen. Tämä mahdollisti Nybergin kohdalla ne monet uudistukset, joita hän taitavasti tilalla teki – jo kauan ennen sen ostoa.

Kun maanviljelysneuvoksen arvon saaneen Nybergin perikunta tuli kartanon omistajaksi 1931, oli siitä erotettu 23 tilaa yhteisalaltaan yli 900 hehtaaria. Jäljellä oli reilut viisisataa hehtaaria, josta peltomaan osuus oli 173 ja metsän 267 hehtaaria. Tilan ikivanha päärakennus oli tuhoutunut tulipalossa vuoden 1865 paikkeilla, mutta tilalle oli toki rakennettu uusi, ehompi paria vuotta myöhemmin. Tämä kaksikerroksinen kartano sai 1919 seurakseen asuinrakennuksen. Pihamiljöötä täydensi 1850 valmistunut kivinavetta.

Tilaan kuului kaksi koskea, joista toisessa oli vuokrattu mylly, kun taas toiseen oli tehty oma sähkölaitos. Johannes Nyberg oli erinomainen maanviljelijä ja osallistui aktiivisesti osuustoimintaan sekä muuhun liike-elämään. Kun alueen ensimmäinen puhelinlaitos sai alkunsa joulukuussa 1897, oli Nyberg itseoikeutetusti mukana perustamiskokouksessa. Ammattiin liittyvä toiminta ei estänyt tarmokasta miestä harrastamasta mm. hevosurheilua. Kuinka ollakaan, Nyberg pärjäsi erinomaisesti myös tällä saralla. Esimerkiksi helmikuussa 1902 Turussa järjestetyissä raveissa hänen "Jeppe" -hevosensa voitti kilometrin kilvan ajalla kaksi minuuttia ja neljä sekuntia.


Kuva kirjasta Suomen maatilat, III osa

Kommentit

Suositut tekstit