Tontereenmäen muinaislinna?

Turusta Tampereelle johtava Ysitien oikealla puolella, pari kilometriä Pöytyän kirkolle johtavasta tienhaarasta eteenpäin kohoaa laajahko Tontereenmäki. Hyvin metsäisen mäen pohjoispäässä on pienempi kalliomuodostuma, jonka laelta löytyy merkillisiä kivirakenteita. Heljä Brusila Turun maakuntamuseosta on vuonna 2006 inventoinut seuraavaa;

"Yksi kivirivi, 2-3 kivivallia ja mahdollisesti myös yksi röykkiö. Kivirivi ja -vallit ovat luode-kaakkosuuntaiset. Yksi niistä on kallion lounaisreunalla pienen jyrkänteen päällä. Tämän rakenteen pituus on 6 metriä. Toinen vallimainen rakenne on edellisestä koilliseen olevan matalan pystyseinämän päällä ja on ladottu kylmämuurauksella. Rakenteen pituus on noin 5 metriä. Näiden kahden rakenteen välistä, läheltä viimeksi mainitun luoteispäätä, alkaa suoralinjainen kivirivi. Kivirivi jatkuu pohjois-luoteeseen noin 9,
5 metrin matkan. Sen etäisyys jyrkänteen lounaisreunalla olevasta, ensin mainitusta vallista on 10 metriä. Myös kaakkoon viettävällä mäen rinteellä on kivivallimuodostelma. Kiviröykkiö sijaitsee puolestaan kylmämuuratun kivivallin kaakkoispäässä. Röykiö on kooltaan 4,5 x 5 metriä."

Vaikka Pöytyältä löytyy perinnetietoa muinaislinnoista, ne eivät liity tähän mäkeen. Itse paikan nimi, Nimen Tontere taustalla on saamenkielinen sana "duoddar", joka merkitsee tunturia. Pöytyän seudulta löytyy ainakin yksi toinen saamelainen nimi, Pöylijoki. Nimi tulee sanasta "bievla", pälvi.

Filosofian maisteri Ante Aikio Oulun yliopistosta on kirjoituksissaan käsitellyt tätä saamelaisperäisten paikkojen nimiprobleemaa. Hänen mukaansa kyseiset nimet liittyvät Varsinais-Suomessa,kuten Sisä-Suomessa ja Lapissa ensi sijaisesti luonnonpaikkoihin. Aikion mukaan rannikolta levittäytynyt suomalainen väestö on vähitellen syrjäyttänyt Kokemäenjoen varrella aiemmin asuneen saamelaiskansan joskus rautakauden puolivälissä. Aivan lounaisimmassa Suomessa tämä tapahtui jo hieman aiemmin. Toisin sanoen em. nimet ovat hyvin vanhaa kerrostumaa ajalta ennen nykyasukkaiden esivanhempia.

Virallinen historiankirjoitus on lähes poikkeuksetta unohtanut saamelaiset asukkaat mm. nimistöä tutkiessaan. Heidän on arveltu Aikion sanoin vain "asustelleen, kalastelleen ja kierrelleen porojensa perässä" halki Suomen. Näin on vähätelty saamelaisasutuksen merkitystä maamme kehityksessä.


Tontereenmäen kivirivit on hyvin vaatimattomia ollakseen jonkun puolustustukseen tarkoitetun rakenteen pohjia, mutta toisaalta ne on aseteltu liian tarkasti pelkiksi pellolta kerätyiksi kasoiksi. Brusilan analysoima kiviröykkiö voisi olla hautapaikka, mutta tämän todentaminen vaatisi kaivauksia. Ryteikköinen metsä, jossa vilisti mahtava pataljoona hevosmuurahaisia, ei ainakaan helpottanut tarkempien havaintojen tekemistä. Ajan puutteen takia jäi myös tarkastamatta mäen toisella puolella oleva rinne, jossa pitäisi olla lisää kivirivejä.

Kommentit

  1. Kiitos mielenkiintoisesta "etelän saamelaiset"-tietoiskusta :-)

    Tosin, Tontereenmäki ei löydy Ysitien läheltä (vaikka siellä Kyrön kohdalla onkin Pöytyän kirkolle johtava tienhaara...), vaan Huittisiin vievän kt41:n varresta. Peruskartan mukaan paikka on ihan Pappilan ja Juvan kylien rajalla.

    Myös linkistä www.varsinais-suomi.fi/Link.aspx?id=1169180 avautuvassa pdf-tiedostossa kerrotaan mm. että:
    ... Kohde sijaitsee Turusta Huittisiin johtavan maantien itäpuolella.
    ... Aurajokeen laskeva Pöylijoki virtaa kohteesta noin 800 metrin päässä idässä.

    terkuin EevaHH (ievushka AT luukku DOT com)

    VastaaPoista
  2. totta!
    Oma ajatusvirheeni.
    Juttu oli myös Auranmaan Viikkolehdessä;täytyy pistää korjaus ensi viikon jutun yhteyteen
    Kiitos tarkkaavaisuudestasi

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit