Paimiolaiselta Linnanmäeltä

Paimion Iso-Heikosin kylässä sijaitsevaan Linnanmäkeen on aikojen kuluessa yritetty sovittaa muinaista vartiolinnaketta. Noin kilometrin päässä etelässä, Rekottilassa tällainen varustus onkin ollut. Rekottilasta löytyy myös viisi röykkiöhautaa. Puolustuslinnake on ollut käytössä rautakaudella, mutta ehkä myös vielä varhaiskeskiajalla. Rekottilasta kirjoittelin enemmän noin kuukausi sitten.

Sen sijaan Iso-Heikoisista on vaikea löytää mitään
konkreettista todistetta muinaislinnakkeesta. Kallionlaki kyllä kohoaa lähes 50 metriin merenpinnasta ja reilut tuhat vuotta sitten merenpinnan oltua nykyistä huomattavasti korkeammalla, Linnanmäki olisi hyvin voinut olla nimensä veroinen. Kuitenkaan mäellä ei ole yhtenäisiä kivirivejä ellei paria kolmea kolmen tai neljän lohkareen muodostamaa kohtaa oteta huomioon. Oheinen kuva kertonee paremmin retkikohteestani.

Vielä 1800-luvulla kerrotaan ainakin Uudellamaalla nuorison huvitelleen vierittelemällä kallioilta isoja kiviä alas. Näin monet puolustusta varten kootut muurit ovat aikojen mittaan menettäneet jykevyyttään. Kiviä on myös saatettu käyttää rakentamiseen, sillä kuten Rekottilassa, on Linnanmäen alapuolellakin ikivanhoja maatiloja.

Mikäli Linnanmäellä on joskus ollut jotain alueen puolustukseen liittyvää, on se ehkä ollut vain tilapäinen vartiotulen paikka. Sotilaallisen tarkoitukseen kallioinen mäki olisi tosin ollut vallan erinomainen, sillä sen keskellä on parikin pientä lampea. Näin piirityksen varalta ainakin juomaveden saanti olisi ollut turvattua. Paikallisessa perinteessä tämä Linnanmäki on liitetty yhteen Nakolinnan, Rekottilan ja parin muun esihistoriallisen varustuksen kanssa. Paimiosta on tehty hämmästyttävän laajoja asuinpaikkahavaintoja, joten toki he ovat tarvinneet suojan sekä mereltä että myös sisämaasta tulleita hyökkääjiä vastaan. Ehkäpä Iso-Heikoisin kyläläiset ovat yksinkertaisesti purkaneet kylmämuuratut kivet omiin tarkoituksiinsa vuosisatain kuluessa.

Kommentit

Suositut tekstit